Asekauppa

Europpalaisen ENAAT verkostomme maaraportit 

Suomen Asekauppa 
Suomesta vietiin sotatarvikkeita yhteensä 375 miljoonan uron arvosta vuosina 1998-2007. Suomen sota-asemyynti on kasvanut noin 40 prosenttia vuodesta 1998 Vuoteen 2007. ahallisessa arvossa mitattuna merkittävin tuoteryhmä oli panssaroidut ajoneuvot. Muita mm tarkkuuskiväärit, uojavarusteet kemiallisten ja biologisten aseiden varalle sekä asejärjestelmät muun muassa tykistölle.

Sotaviennistä noin 60 prosenttia vietiin Ruotsiin ja Puolaan. Lähi-idän merkitys sotaviennissä kasvoi voimakkaasti. Tärkeimpiä kehitysmaa Egypti, ei-demokraattinen maa Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit.

Sotatarvikkeita vietiin sotaa käyviin maihin Etiopiaan ja Yhdysvaltoihin. Suomi jatkaa Israelin armeijan asetehtaan tukemista toimimalla ohjuskomponenttien alihankkijana.Israelin aseteollisuutta ja armeijaa on tuettu myös ostamalla heiltä aseistusta.

Transparency Internationalin mukaan aseteollisuus on kaikkein korruptoituneinta kansainvälistä liiketoimintaa. Samalla se oli yksi kaikkein vähiten tutkituista teollisuudenaloista.

TAUSTATIETOA :

EU raportti tehdystä viennistä 

Suomen asevienti; Suomen EUlle tekemä raportit

Israelin asekaupoista ja kiellettjyen aseiden käytöstä taustoja ( eng) 

EU ja asevienti 

Lue lisää taustaa Enaatin sivuilta ja Saferworld -sivuila

Analyysi EU:asevientikäytännöistä; Good EU conduct ?   

Asekaupan valvontaan tarvitaan globaali, sitova sopimus

Levottomilla alueilla aseiden helppo saatavuus on konfliktien
polttoainetta, joka edesauttaa sekä valtion että aseellisten ryhmien
harjoittamaa sortoa ja ihmisoikeusloukkauksia. Samalla aseiden suuri
määrä ruokkii tavanomaista rikollisuutta, raiskauksia ja
lähisuhdeväkivaltaa.

Aseelliset konfliktit syventävät köyhyyttä tuhoamalla elinkeinot,
estämällä pääsyn kouluihin, sairaaloihin tai viljelyksille. Myös
kansainvälinen avustustoiminta on usein vaaravyöhykkeessä.
Eriarvoisuutta synnyttää myös se, että asevoimaa käytetään usein
kaappaamaan luonnonvaroja kuten öljyä, vesivaroja tai kaivannaisia
tietyn ryhmän hallintaan. Aseväkivalta on merkittävä este YK:n
kehityksen vuosituhattavoitteiden (MDG, Millennium Development Goals)
tiellä.

Globaalin asekaupan nykyinen valvonta on riittämätöntä. Vuonna 2001
käynnistynyt YK:n pienasekonferenssi pyrkii puuttumaan pienaseongelmaan
ja laittomaan kauppaan, mutta toistaiseksi löyhää toimintaohjelmaa on
sovellettu vaihtelevasti. Nykyinen toimintaohjelma ei ole sitova eikä
puutu riittävästi konflikteja ruokkivaan asekauppaan.

Control Arms -kampanjan
mukaan asekauppaa voidaan tehokkaasti valvoa vain luomalla
kansainvälinen, oikeudellisesti sitova asekauppasopimus, ArmConrol Armss
Trade Treaty. Aloite ATT-sopimuksesta on alunperin
kansalaisyhteiskunnan, mutta vuoden 2005 lopussa sen takana on jo
kymmeniä valtioita. 

ATT-sopimus kirjaisi kokoaisi selkeästi kaikkia valtioita jo sitovat
ihmisoikeusvelvoitteet yhteen. Sopimus ja sen avulla luotavat käytännöt
lisäisivät merkittävästi aseviennin läpinäkyvyyttä ja poistaisivat
monia valvonnan porsaanreikiä.  

Rauhanliitto on mukana myös eurooppalaisessa asekaupan vastaisessa verkostossa, European network against armstradessa.