Pienaseet ja käsiaseet tappavat kaduilla, kodeissa ja konflikteissa
Rauhanliiton mielestä käsiaseet ei kuulu koteihin kouluihin eikä kadulle.
Liitto tekee työt, jotta aseväkivalta vähenisi mm. vaatimalla, että Suomessakin aseiden määrää yksityisomistuksessa vähennettäisiin ja kontrollia tiukennettaisiin. Liiton 
IANSA tilastot kouluampumisistamielestä Sisäministeriön esitykset aselainsäännön tiukennuksista ovat oikeansuuntaisia. Rauhanliitto on mukana kansainvälisessä IANSA -verkostossa ( International Action Network on Small Arms) jolla myös hyvää tilastotietoa ja taustaa aseväkivallasta.
Puoli miljoonaa ihmistä vuodessa kuolee aseväkivallan uhreina, yli puolet heistä erilaisissa sodissa ja konflikteissa. Erityisesti tuhoa kylvävät pienaseet, joita on Small Arms Survey -tutkimuslaitoksen arvion mukaan liikkeellä yli 630 miljoonaa eri puolilla maailmaa.
Suurin osa aseväkivallan uhreista on kehitysmaiden köyhiä siviilejä. Aseväkivallan koko kuva ei selviä vain kuolonuhreja laskemalla, vaan inhimillinen hinta erityisesti kehitysmaissa on paljon suurempi. Yhden asevamman hoito voi maksaa yhteiskunnalle jopa 60 000 dollaria. Tämä summa voitaisiin käyttää ruokaan tai koulutukseen.
Aseväkivallan vähentäminen vaatii sekä asekaupan tehokasta valvon
taa että monia muitakin toimenpiteitä: tehokkaampaa rajavalvontaa, oikeusvaltion vahvistamista, aseiden siviiliomistuksen tiukentamista, konfliktien jälkeisiä aseiden keräämis- ja tuhoamisohjelmia sekä ohjelmia entisten sotilaiden sopeuttamiseksi takaisin yhteiskuntaan. Pienasekysymys on paljon aiemmin luultua monimutkaisempi.
Ovatko aseet hyvä harrastus vai tappava riesa, kysyy Laura Lodenius kolumnissaan Verkkoapilassa (17.7.2010)