Rypäleasekampanja

Rypäleaseiden siviileille aiheuttaman kärsimyksen vuoksi kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia vaatineet rypälepommien käyttöön liittyviin ongelmiin puuttumista ja niiden kieltämistä.

Rypäleasekampanjan uutiset /.

Katso ketkä mukana jo sopimuksessa 

Kampanjasivut sodan räjähtävät jäänteet

Esimerkiksi Human Rights Watch -järjestön mukaan mikään tavanomainen ase ei muodosta yhtä suurta vaaraa siviileille kun rypälepommit. Libanonin kriisin yhteydessä Israel kylvi Libanonin alueelle ennätysmäärän rypäleammuksia, joista monet jäivät maastoon räjähtämättöminä odottamaan koteihinsa palaavia siviilejä.

Joulukuussa 2008 Oslossa allekirjoitettiin epäinhimilliset rypäleaseet kieltävä sopimus joka kieltää rypälaseiden käytön, tuotannon ja viennin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Sopimus asettaa selkeät aikataulut asevarastojen tuhoamiselle ja maastoon levitettyjen rypäleaseiden raivaamiselle. Sopimus myös asettaa velvoitteen auttaa rypälaseiden uhreja ja alueita jotka kärsivät rypäleaseista.

Yli puolet maailman maista on päättänyt ettei rypälase ole hyväksyttävä ase. Sopimuksen on allekirjoittanut tähän mennessä yhteensä 104 valtiota, muuan muassa suurin osa EU:n ja NATO:n jäsenmaista.
Helmikuussa 2010 Burkina Faso ja Moldova ratifioivat rypäleasekieltosopimuksen mikä merkitsee, että rypäleaseet kieltävä sopimus astuu voimaan 1.8.2010.

SUOMI

Valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti Suomen hallitus "seuraa" Oslon sopimuksen voimaantuloa ja vaikutuksia. Hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittinen valiokunta totesi viimeksi 9.12 kokouksessaan, että Oslon sopimus on "humanitaarisesta näkökulmasta merkittävä" ja että Suomi "tukee Oslon sopimuksen tavoitteita ja pyrkimyksiä sopimuksen yleismaailmalliseksi toimeenpanemiseksi"

"Prosessin passiivinen seuraaminen ja periaatteellinen tukeminen eivät riitä. Suomen on ryhdyttävä valmistelemaan aktiivisesti sopimukseen liittymistä" , toteaa Eekku Aromaa rauhanjärjestö Sadankomiteasta ja Suomen rypäleaseiden vastaisesti kampanjasta.

Sopimuksen ovat ratifioineet maat, jotka olleet Oslo prosessissa aktiivisia kuten: Norja, Itävallat, Vatikaani, Irlanti, Mexiko ja Uusi Seelanti. Lisäksi sopimuksen ovat ratifioineet maat, joissa rypälaseita on käytetty; kuten Albania, Kroatia, Laos, Sierra Leone ja Sambia, sekä maat joissa on rypälasevarastoja kuten: Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Japani, Moldova, Montenegro ja Slovenia, sekä Espanja, joka jo tuhonnut varastonsa. Muita sopimuksen ratifioineita ovat Burkina Faso, Burundi, Luxemburg, Makedonia, Malawi, Malta, Nicaragua, Nigeria, San Marino ja Uruguay.

"Me emme voi vaatia muilta myönnytyksiä jos emme itse ole valmiita niitä tekemään. Suomen on kannettava vastuunsa, kuten kaikkien muidenkin maiden hallitusten ja liityttävä sopimukseen, jotta se olisi mahdollisimman kattava", Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius toteaa.

Rypäleaseiden vastainen kampanja - Cluster Munition Coalition (CMC) 
on kansainvälinen yli 250 järjestön yhteenliittymä, jolla on toimintaa
noin 70 maassa, Suomesta mm Rauhanliitto. Kansainvälisesti mukana on
mukana sellaisia isoja toimijoita kuten Human Rights Watch, Handicap
International ja Oxfam. Kampanja vaatii hallituksia sitoutumaan
tiukkaan kieltosopimukseen. 

Lue myös Rauhanliiton ja Sadankomitean yhteinen kannanotto Oslon sopimuksen ulkopuolelle jäämisestä.

• Suomen Punaisen Ristin lausunto rypäleaseista ( kesäkuu -07) 
• Suomen Punaisen Ristin, Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Unicefin yhteinen vetoomus ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle rypäleaseiden kieltämiseksi 
• Human Rights Watch -järjestön Georgian rypäleaseiden käyttöön liittyvä kannanotto lue engl > (elokuu -08)
  
• Itäisen- ja keskieuroopan rypäleasepolitiikka tilannekatsaus lue engl (HRW) 
  
• CCW ja rypäleasekielto kansainvälisen kampanjan CMC kannanotto (engl) syyskuu -08 USA:n ja Tanskan yritykseen fokusoida huomiota Oslon sopimuksesta tiettyjen tavanomaisten aseiden sopimuksen puitteissa käytäviin neuvotteluihin.