Maailma ilman ydinaseita

"Meillä maapallon ihmisillä on oikeus tuoda julki, ettemme missään tapauksessa ole antaneet kenellekään lupaa tuhota maailmaa." Tadatoshi Akiba, Hiroshiman  Kaupunginjohtaja, Mayors for Peace 

Ydinaseet ovat joukkotuhoaseita eikä niillä taata kenenkään turvallisuutta. Päinvastoin: niiden käytön humanitaariset seuraukset olisivat katastrofaaliset. Olemassa olevien ydinasejärjestelmien ylläpito ja uusien kehittäminen voivat aiheuttaa uuden joukkotuhovarustelun kierteen ja ydinaseiden käyttökynnyksen alenemisen.

Ydinaseet aiheuttavat uhkan koko ihmiskunnalle. Ne ovat liian iso asia jätettäväksi vain aseistariisunnassa hidastelleiden ydinasevaltojen harteille. Siksi YK hyväksyi heinäkuussa 2017 ydinaseet kieltävän kansainvälisen sopimuksen.

Ydinaseiden humanitaariset vaikutukset

Ydinaseen tuhovaikutus perustuu kolmeen asiaan: paineeseen, lämpöön ja säteilyyn. Yhdessä nämä tuhoaisivat sekä elämän että infrastruktuurin valtavalta alueelta. Ydinräjähdyksen humanitaarisia vaikutuksia voidaan hyvällä syyllä kutsua katastrofaalisiksi.

Yhdenkin ydinpommin käyttö asutulla alueella voisi tappaa satoja tuhansia, tai pahimmillaan miljoonia ihmisiä. Se aiheuttaisi niin laajan tuhon, ettei mikään katastrofiapu tai terveydenhuoltojärjestelmä pystyisi vastaamaan siihen.

Ydinsodalla olisi paikallisesti rajoittuneenakin vakavia vaikutuksia koko maapallon ilmastoon. Tutkimusten mukaan ydinsodassa palavat kaupungit voisivat syöstä yläilmakehään niin suuren määrän savua, tuhkaa ja muita hiukkasia, että se aiheuttaisi pienen jääkauden ja romahduttaisi ruuan tuotannon suuressa osassa maailmaa.

Kenellä on ydinaseita?

Virallisesti ydinaseita on Yhdysvalloilla, Venäjällä, Ranskalla, Kiinalla ja Iso-Britannialla. Lisäksi tiedetään, että myös Intialla, Israelilla, Pakistanilla ja Pohjois-Korealla on hallussaan ydinaseita, tai osaamista niiden valmistamiseen. Yhteensä maailmassa on tällä hetkellä noin 15 000 ydinasetta, joista valtaosa on Yhdysvalloilla ja Venäjällä.

Iso osa maapallon valtioista on liittynyt ydinaseettomiin vyöhykkeisiin. Näihin kuuluvat Antarktis, Väli- ja Etelä-Amerikka, Afrikka, Kaakkois-Aasia ja Oseania sekä Keski-Aasian maista Mongolia, Kazakstan, Kirgistan, Tadzikistan, Uzbekistan ja Turkmenistan. Maapallon maapinta-alasta 56 % kuuluu näihin alueisiin, väestöstä 39 % ja 193 valtiosta 115.

Ydinasekielto ja ydinsulkusopimus

Ydinaseiden leviämistä säädellään ydinsulkusopimuksella, johon on sitoutunut vajaat 200 valtiota. Sopimuksessa ydinaseettomat valtiot sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita. Ydinasevaltiot puolestaan lupaavat olla levittämättä ydinaseita.

Ydinsulkusopimus ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan ydinaseet kieltävä kansainvälinen sopimus. Ydinaseet ovat ainoa joukkotuhoase jota ei ole kielletty kansainvälisellä sopimuksella. Ne ovat kuitenkin joukkotuhoaseista kaikkein tuhoisimpia.

Heinäkuussa 2017 YK hyväksyi ydinaseet kieltävän kansainvälisen sopimuksen. Ydinasekieltosopimuksesta käytyyn äänestykseen osallistui 124 maata: 122
puolesta, yksi vastaan (Hollanti) ja yksi äänesti tyhjää (Singapore).
Itse neuvotteluihin osallistui 129 maata.

Ydinaseet kieltävä sopimus avautuu allekirjoitettavaksi syyskuussa 2017. Kieltosopimuksen allekirjoittavat valtiot sitoutuvat ydinaseiden
hallussapidon kieltämisen lisäksi muun muassa olemaan sallimatta
ydinaseiden sijoittamisen niiden maaperälle.

Ydinaseiden vastaisella kansalaisliikkeellä oli merkittävä rooli ydinasekiellon aikaansaamisessa. Rauhanliitto osallistuu ydinasekieltoa ajavaan kansainväliseen ICAN-kampanjaan ja on aktiivisesti mukana kampanjaverkoston Suomen osastossa.

Ydinaseet ja kansainvälinen oikeus

Ydinaseet rikkovat väistämättä humanitaarista oikeutta. Atomipommi-iskut Hiroshimassa ja Nagasakissa tappoivat enimmäkseen siviileitä ja aiheuttivat mittaamatonta tuhoa siviilitaloudelle ja infrastruktuurille.

Kansainvälinen tuomioistuin totesi vuonna 1996, että ydinaseiden käyttö tai sillä uhkaaminen olisi vastoin kansainvälistä, aseellisia konflikteja koskevaa lainsäädäntöä ja erityisesti vastoin humanitaarista oikeutta. Valtiot eivät saa tehdä siviileistä hyökkäyskohteita tai käyttää aseita joilla ei pystytä erottelemaan siviileitä ja sotilaita toisistaan.

Suomi ja ydinasekielto

Kun ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvottelujen aloittamisesta äänestettiin YK:ssa, Suomi äänesti tyhjää. Se ei osallistunut ydinasekieltosopimuksen neuvotteluihin, eikä ollut paikalla edes tarkkailijana. 

Rauhanliiton mielestä Suomen tulisi ottaa selkeä kanta ydinaseriisunnan puolesta ja liittyä aloittaa valmistelut ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoittamiseksi. 

Lue lisää

Hyödyllisiä linkkejä sopimusneuvotteluista, ydinaseriisuntaan liittyvistä raporteista ja rauhanliikkeen toimijoiden kannanotoista löydät taustoja ja faktaa -sivulta.