Toimintasuunnitelma 2010

Rauhanliitto jäsenjärjestöineen tarjoaa mahdollisuuksia toimia rauhantyössä ja -kampanjoissa niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.
Liitto lisää yleistä tietoisuutta rauhaan ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tavoitteena on monipuolinen rauhankulttuurin vahvistaminen. Liitto korostaa erityisesti inhimillisen turvallisuuden näkökulmaa.
Liitto vaikuttaa Suomen ja Euroopan unionin päätöksentekoon, jotta ne toimisivat aktiivisesti kansainvälisen vakauden, rauhan ja kestävän kehityksen puolesta ja tukisivat erityisesti YK:n työtä ja tavoitteita.

TÄRKEIMMÄT TOIMINTAMUODOT
-> Tiedottaminen; Liitto toimii rauhantyön ja aseidenriisuntakysymysten tietotoimistona
->Koulutus ja kasvatus ; Liitto tarjoaa kouluille Rauhankoulu-päiviä ja tukea kansainvälisyys- ja rauhankasvatukseen opettajille ja nuorten kanssa toimiville
-> Ruohonjuuritason toiminta; Liitto antaa tukea ja apua jäsenjärjestöille, toimintaryhmille ja aktivisteille eri paikkakunnilla näiden rauhantyössä.
-> Yhteistyö; Liitto toimii yhteyslinkkinä tutkimuslaitosten, kansainvälisen rauhanliikkeen kampanjoiden sekä suomalaisten toimijoiden, ml. päätöksentekijöiden ja median välillä
-> Vaikuttaminen ; Liitto tukee tiedonhankinnalla ja julkaisutoiminnalla rauhaan ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää mielipiteen muodostusta ja päätöksentekoa
-> Kansalaistoiminta; Liitto järjestää kulttuuritilaisuuksia ja muuta toimintaa liittyen rauhan ja inhimillisen turvallisuuden tematiikkaan.

Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

1. HAASTEET 2010, TOIMINNAN PAINOPISTEET

Suomessa
Taloudellisen laman seurauksena ja erilaisten hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden ja turvaverkostojen heikettyä on myös meillä nähtävissä pahoinvointia, joka näyttäytyy väkivaltana ja arjessa lisääntyneenä muukalaisvihamielisyytenä. Rauhanliitto kokee, että sen tehtäviin kuuluu kansainvälisten kysymysten lisäksi puuttua tähän problematiikkaan edistämällä mm rauhan-, suvaitsevaisuus- ja kehityskasvatusta. Rauhankoulun kautta voidaan antaa eväitä opettajille ja nuorison parissa työskenteleville käsitellä näitä kysymyksiä. Käytännön työssään liiton järjestöt ja paikalliset ryhmät voivat myös olla ihan konkreettisesti sillanrakentajina maahanmuuttajien, uussuomalaisten, ja valtaväestön välillä.

Siviilikriisinhallinnan voidaan katsoa tulleen institutionalisoiduksi
osaksi Suomen kansainvälistä ulkopolitiikkaa Kuopion kriisinhallintakeskuksen CMC :n perustamisen myötä. Seuraava looginen askel on, että virallinen Suomi aktivoituu ristiriitojen, konfliktien ja sotien sovittelussa. Mm. Martti Ahtisaaren työ ja Nobelin rauhanpalkinto, sekä Elisabeth Rehnin, Harri Holkerin ja Pekka Haaviston kaltaisten ihmisten ja muiden kansalaisjärjestöjen työ antaisi myös omalt osaltaan pontta tällaiselle hankkeelle.

Suomen turvallisuuspolitikassa kummittelee taustalla yhä vahvemmin NATO ja kysymys siitä, pitäisikö Suomenkin liittoutua sotilaallisesti. Rauhanliitto ei näe Nato -jäsenyyttä varteenotettavana vaihtoehtona, joka toisi Suomen turvallisuudelle mitään lisäarvoa. Rauhanliitto ei hyväksy sitä, että Nato perustaa puolustuksensa ydinasepelotteelle. Suomen kansallista turvallisuutta edistää tehokkaimmin Suomen aktiivinen osallistuminen kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseen. Toinen vuoden aikana keskusteluttava puolustupolitiikan kysymys tulee olemaan se, missä määrin lähes koko miesikäluokan asevelvollisuus on paras tapa kouluttaa ja rekrytoida väkeä Suomen puolustukseen. Rauhanliitto pyrkii vuoden aikana eri tavoin osallistumaan aktiivisesti keskusteluun Suomen turvallisuuspolitiikan ratkaisuista ja luomaan pohjaa ihmisten omalle mielipidemuodostukselle ja mahdollisuuksiin ottaa kantaa näissä asioissa.

Kansainvälisesti
Presidentti Obaman aikana on suurvalta Yhdysvaltojen globaalipolitiikka kääntynyt rakentavammaksi kuin oli Bushin hallinnon aikana.Tämä on lisännyt toiveikkuutta, että myös kansainvälisessä aseidenriisunnassa ja eri rauhanprosesseissa voitaisiin edistyä. Tämä olisikin erityisen toivottavaa liittyen ydinsulkusopimukseen (NPT), jonka tarkistuskonferenssi on 2010. Ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi tulee olemaan hyvin merkittävä valtioiden välinen konferenssi, jossa mitataan se onnistuutaanko sopimaan askelmerkeistä kohti lopullista ydinaseriisuntaa vai epäonnistutaanko niin, että kynnys ydinaseteknolgian "de facto" leviämiselle uusille toimijoille madaltuu. Ydinasepolitiikassa on kansainvälisten asiantuntijoiden keskuudessa voimistunutkin vaatimus sopia kiireellisesti täydellisen ydinaseriisunnan 'Option Zero' aikataulusta. Tätä kiirehtii kasvanut mahdollisuus ydinsulkusopimuksen murtumisesta.

Tilanne Afganistanissa ja kansainvälisen kriisinhallinnan pelisäännöt tulevat keskusteluttamaan Yhdysvalloissa ja Euroopassa koko vuoden 2010. Rauhanliitto pyrkii tekemään tunnetuksi ja vahvistamaan inhimillisen turvallisuuden käsitettä kaiken kriisinhalllinnan lähtökohtana. Rauhanliitto painottaa konfliktien ennaltaehkäisyn ja siviilikriisihallinnan ensisijaisuutta ja niiden työkalujen kehittämisen tarvetta. YK on legitiimin toiminnan perusta rauhan- ja turvallisuuden kysymyksissä kansainvälisesti, ja Rauhanliitto tekee työtä, jotta Suomi ja EU vahvasti tukisivat YK:a tässä työssä.
Vahva kansainvälinen rauhanliike on eduksi erityisesti pienten valtioiden turvallisuudelle.

Omassa järjestössä
Rauhanliitto on ylläpitänyt jo yli 23 vuotta Rauhanasemaa, rauhantyön toimintakeskusta, Itä-Pasilassa: Rauhanaseman peruskunnostus-urakka aloitetaan vuonna 2010 kiireellisimmillä töillä. Talon kunnostus tulee olemaan sekä liiton talouden, että järjestöyhteisön toiminnan häiriintymättömän jatkumisen kannalta haasteellinen projekti. Tämän lisäksi edelleen iso kysymys on kannattajajäsenten hankinta ja sen kampanjan rakentaminen.

2. RAUHANLIITTO ORGANISAATIONA
Rauhanliitto on kattojärjestö, jonka varsinaisina jäseninä on valtakunnallisia rauhanjärjestöjä sekä paikallisia yhdistyksiä. Liitto toimii yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa erilaisissa asiakysymyksissä sekä kampanjoissa.

Kannattajajäsenyys on monelle sopiva tapa tukea rauhanliikkeen päämääriä ja työtä silloin, kun sitoutuminen aktiiviseen yhdistystoimintaan on vaikeaa. Liitto lähettää kannattajajäsenille rauhanlehtien lisäksi kerran vuodessa myös postitse paperisen jäsentiedotteen liiton toiminnasta ja tulevista suunnitelmista. Kannattajajäsenet voivat eri tavoin yksilöinä edistää rauhantyötä, ja heidän kauttaan Rauhanliiton ajatukset ja ajankohtaiset teemat leviävät laajemmalle kuin vain aktiivijäsenten piiriin.

Jäsenjärjestöille tarjotaan
Kaikille jäsenille ja muille tilaajille lähetetään netti-PAX sähköpostin kautta veloituksetta. Kaikissa liiton omissa, ja liiton tukemissa julkaisuissa kerrotaan jäsenjärjestöjen tapahtumista ja toiminnasta mahdollisimman monipuolisesti.

Liitto tekee yhteistyötä jäsenjärjestöjensä kanssa erilaisissa kampanjoissa.

Rauhanliiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hallituksen jäsenet käyvät puhumassa rauhanliikkeen ajankohtaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa eri puolilla maata. Erityisesti Hiroshima -päivä ja YK:n Aseidenriisuntaviikko ovat paikallisyhdistyksille luontevia ajankohtia järjestää tapahtumia.

Liiton toimistosta toimitetaan yhdistysten käyttöön esitteitä ja muuta informaatiota ajankohtaisista aiheista . Toimiston tilat sekä Rauhanaseman kokoustilat ovat myös muuten jäsenyhdistysten hyödynnettävissä.

Liitto tukee ruotsinkielisten paikallisten jäsenyhdistysten ja toimintaryhmien keskinäistä verkostoitumista järjestämällä ruotsinkielisen tapaamisen vuoden aikana. Tätä ja muuta liiton ruotsinkielistä toimintaa tukemaan asetetaan selvittävä ja koordinoiva työryhmä. Rauhanliiton hallitus pyrkii järjestämään myös yhden kokouksensa ja mahdollisen oheistapahtumat pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Rauhanliitolla on hallituksen nimeämä noin kuudenkymmenen jäsenen Neuvottelukunta, joka edustaa monipuolista rauhankysymysten asiantuntemusta.

Tavoite on hankkia tuntuvasti lisää kannattajajäseniä, sekä elvyttää paikallisten toimintaryhmien verkostoa.

Toimiston palvelut
Liitolla on kahden huoneen toimisto Helsingin Itä-Pasilassa Rauhanasemalla, talossa joka samalla on useiden kansalaisjärjestöjen toimintakeskus. Rauhanasemalla liitto jäsenjärjestöineen tarjoaa ihmisille mahdollisuuden tulla mukaan toimintaan ja tutustua eri kampanjoihin ja myös rauhanliikkeen kansainvälisiin julkaisuihin ja materiaaleihin.
Liitto on kaksikielinen järjestö. Pääosin työkielenä on suomi, mutta liiton asiakirjat käännätetään myös ruotsiksi ja toiminnasta pyritään resurssien mukaan tiedottamaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Yhä enemmän tarvitaan myös muita kieliä kansainvälisten suhteiden, tiedonhankinnan ja yhteyksien hoitamiseen.
Liitto palvelee talossa toimivia järjestöjä ja toimintaryhmiä ylläpitämällä Rauhanaseman järjestöjen ja projektien yhteiskäytössä olevia postitus- ja kopiokoneita, faxia sekä tietoverkkoa, joiden käytöstä järjestöt ja ryhmät maksavat omakustannushinnan. Rauhanaseman järjestöt voivat käyttää kokoustiloja ilman eri maksua.
Liiton toimistossa työskentelee kaksi vakituista kokopäiväistä työntekijää, toiminnanjohtaja ja hallintopäällikkö.

Liitto on hakenut UM:lta kaksivuotisen projektimäärärahan, jonka turvin palkataan Rauhankoululle koordinaattori.

Liitolla on siviilipalvelusmies, joka toimii erityisesti nettitiedotuksen tukena.

Lisäksi Rauhanliitto ottaa vastaan vuoden aikana eri tyyppisiä harjoittelijoita, jotka avustavat eri kampanjoiden yms töiden kanssa.

3. TIEDOTUS JA KOULUTUS

Painopiste tiedotustyössä on lisätä rauhantyön yleistä näkyvyyttä suomalaisessa arjessa, sekä toimia erilaisten rauhankysymysten - turvallisuuspolitiikan ja aseidenriisuntatyön jne. - "tietotoimistona". Tätä tehdään myös kohdennetusti esimerkiksi nuoriso- ja kehitysjärjestöjen kanssa.

Rauhanliitto tuottaa myös ministeriöille ja eduskunnalle asiantuntijalausuntoja ajankohtaisista turvallisuuspolitiikan valinnoista. Liitto tekee yhteistyötä Kuopion siviilkriisinhallinan koulutuskeskuksen CMC:n kanssa tuoden erityisesti kansalaisjärjestöjen näkökulmia kriisinhallintaan esille.

Tiedotusta suunnataan toisaalta ihmisille, jotka haluavat tietää perusasioita rauhantyöstä, ja toisaalta kehitetään edelleen liiton asiantuntijaroolia viranomaisten ja päätöksenteon avuksi. Näiden lisäksi Rauhanliitto tarjoaa kanavan ja areenan jäsenille ja tukijoille, jota kautta tiedottaa toisilleen ja kommunikoida keskenään ajankohtaisista asioista.

Tiedotteiden, Pax- ja Ydin -lehtien sekä Fredspostenin, lisäksi internetsivut ja uudet sosiaaliset mediat ovat yhä keskeisempiä tiedottamisen välineitä.

Uudeksi tiedonhankinnan ja tuottamisen välineeksi voi muodostua yhteistyö uuden "think tankin" Safer Globe Finlandin kanssa, jonka idea on tuottaa ja välittää tutkittua tietoa rauhanliikettä lähellä olevista aihepiireistä sellaisessa muodossa, että rauhanjärjestöjen on helppo käyttää sitä kampanjointityössään.

Seminaarit

Liitto järjestää seminaarin relevanttien toimijoiden kanssa Suomen potentiaalisesta uudesta aktiivisemmasta roolista rauhansovittelijana. Sen tavoitteena olisi hahmottaa Suomelle kansainvälisen sovittelun ja aktiivisen rauhan rakentamisen toimintaohjelmaa.
Lehdet, netti-julkaisut sekä netti-sivut
Yhdessä Sadankomitean kanssa julkaistaan netti-lehteä PAX neljä- kuusi kertaa vuodessa. Lehden ilmestymisestä menee aina tilaajille ilmoitus sähköpostiin. Yksi PAXin numero vuodessa julkaistaan myös paperisena, nk. "kesä-PAX", ja sitä jaetaan kesän aikana festivaaleilla ja muissa joukkotapahtumissa. Paxin päätoimittaja on Topi Kanniainen.

Kannattajajäsenille lähetetään neljästi vuodessa ilmestyvää ruotsinkielistä Fredsposten lehteä. Jonka päätoimittaja on Christian Lång. Lehteä julkaisee jäsenjärjestömme Suomen Rauhanliiton Kannatusyhdistys.

Kannattajajäsenille lähetetään neljästi vuodessa ilmestyvää Ydin-lehteä , jonka uusi päätoimittaja on Arja Alho. Rauhanliitto on Ydintä julkaisevan Ydinjulkaisut ry:n jäsen.

Kotisivuille ( www.rauhanliitto.fi , www.fredsforbundet.fi) tuotetaan lisää materiaalia ja parannetaan tarjontaa myös englanniksi ja ruotsiksi. Rauhanasema-sivut (www.rauhanasema.fi ) toimivat virtuaalisena portaalina Rauhanaseman järjestöihin. Rauhanaseman sivuilla toimii myös järjestöjen tuotteiden myyntisivut sekä järjestöjen yhteinen tapahtumakalenteri. Rauhanliiton omille sivuille tuotetaan uutta materiaalia vähintään pari kertaa viikossa ja niiltä löytyvät rauhanliikkeen kannalta ajankohtaiset tapahtumatiedot, kannanotot ja tiedotteet, ja myös mahdollisuus löytää polku kansainvälisen rauhanliikkeen eri järjestöjen ja kampanjoiden tiedotussivuiile.

Uusien sosiaalisten medioiden käyttämistä rauhantyön aktivoimiseen ja kampanjoinnin välineenä lisätään.

Tietopalvelut
Median edustajat ovat tottuneita kääntymään liiton puoleen kaikissa suomalaiseen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen ja kansalaistoimintaan liittyvissä ajankohtaisissa aiheissa. Heitä palvellaan eri tavoin tarjoten taustatietoa, kannanottoja ja haastateltavia.

Koululaisille ja opiskelijoille tarjotaan apua lopputöiden ja seminaariesitelmien valmistamisessa. Kirjallisuutta, lehtiartikkeleita, raportteja ja alan keskustelua kootaan monipuolisesti muun muassa tutkijoiden, toimittajien ja viranomaisten tarpeisiin. Talossa on myös rauhaa ja turvallisuutta käsittelevien kirjojen käsikirjasto.

Koulutus

Rauhanliitto tarjoaa luennoitsijoita ja koulutuspaketteja kouluille, kansanopistoille, aikuiskoulutuslaitoksille ja järjestöille. Ryhmät voivat tulla Rauhanasemalle tai Rauhanliiton luennoitsija käy oppilaitoksessa.

Yhteistyö Työväen Akatemian kanssa jatkuu ja Rauhanliitto tuottaa sen Kansainvälisen linjan opiskelijoille 30 oppitunnin kokonaisuuden rauhanpoliittisesta ajattelusta.

Julkaisut

Liitto osallistuu David Cortrightin kirjan Peace - A history of Ideas and Movements julkaisukustannuksiin ja - resurssien niin salliessa - ajankohtaisten rauhanpoliittisten kirjojen ja julkaisujen kääntämiseen ja levittämiseen.

Erilliset Tiedotusprojektit PaTo ja EU -tiedotus

Liitto toteuttaa, mikäli saa hakemansa UM:n tiedotusavustuksen, hankkeen :Paikallisten toimijoiden osaamisen hyödyntäminen kriisinhallinnassa (PaTo) yhdessä uuden Safer Globe Finlandin kanssa. Tarkoitus on kerätä tietoa paikallisten toimijoiden ja pitkään kohdemaissa ruohonjuuritasolla toimineiden kokemuksista ja ideoista parhaiten vaikuttavasta ja vakauttavasta kriisinhallinta-, avustus-, kehitys- ja rauhanrakennustyöstä. Tavoitteena on selvittää ja tiedottaa siitä, mitä "ruohonjuuritasolla" (kohdemaissa) pidetään operaatioiden vahvuuksina ja heikkouksina; mitkä asiat toimivat, missä ja miksi on parantamisen varaa. Selvitetään myös miten kohdemaissa paikallisesti toimineet ja ko. maan kansalaiset arvioivat kriisinhallinta- ja vakauttamisoperaatioiden vaikuttavuutta ja tuloksia. Pidemmällä tähtäimellä idea on hyödyntää kerättyä tietoa mahdollisessa jatkohankkeessa, jolla rakennetaan evaluointi-mittaristoa operaatioiden vaikuttavuuden arvioimiseksi, jolle on ilmennyt tarvetta esim. sisäministeriön alaisessa Kuopion kriisinhallintakeskuksessa (CMC). Projektin kohderyhmänä ovat paikalliset toimijat ja kohdemaissa toimivat kansalaisjärjestöt, suomalaiset päättäjät, kriisinhallintatehtäviin lähtevä henkilöstö ja toimittajat, kriisinhallinnan valtiolliset toimijat (CMC Kuopio, sisäasiainministeriö, Puolustusvoimien kansainvälinen keskus PVKVK, ulkoasiainministeriö ) ja myös EU-tasolla (Civilian Crisis Management, General Secretariat of the Council of the EU) sekä kansalaiset ja alan opiskelijat.

Liitto seuraa vuoden aikana Lissabonin sopimukseen liittyvää prosessia ja pyrkii vaikuttaman siihen miten mahdollinen uusi ulkoasiantoimisto rakennetaan ja kertomaan rauhanliikkeen näkemyksiä siitä minkälaista Unionin uusi entistä eettisempi ulkopolitiikka tulisi olla. Liitto pyrkii tuottamaan aiheesta tiedotusmateriaalia ja nostamaan esille julkiseen keskusteluun Suomen tavoitteita asiaan liittyen.

Kerätään tietoa paikallisten toimijoiden ja pitkään kriiisinhallinnan kohdemaissa ruohonjuuritasolla toimineiden kokemuksista ja ideoista parhaiten vaikuttavasta vakauttavasta kriisinhallinta-, avustus-, kehitys- ja rauhanrakennustyöstä.
PaTo projektin puitteissa tuotetaan selvitys ja tiedotusmateriaalipaketti, josta olisi hyötyä siviili kriisinhallinnan ja erilaisten kansainvälisen avun projektien vaikuttavuutta kehitettäessä.

PaTo projektia varten, mikäli saadaan varoja, palkataan Jarmo Pykälä osa-aikaiseksi osaksi vuotta hoitamaan projektin toteutusta.

Haetaan projektirahaa myös kansalaisille suunnattuua Eu -tiedotusta varten hankkeeseen, jonka puitteissa keskityttäisiin erityisesti Lissabonin sopimukseen liittyvien uusien ulko - ja turvallisuuspolitiikan rakenteiden tarkasteluun ja niistä tiedottamiseen.

4. ASEIDENRIISUNTA JA ASEVALVONTA
Rauhanliitto tekee tunnetuksi ajankohtaisia aseidenriisunnan ja asevalvonnan kansainvälisiä kysymyksiä muun muassa tuottamalla kansantajuista tiedotusmateriaalia ja tarjoamalla mahdollisuuksia olla mukana tekemässä ja vaikuttamassa kampanjoiden puitteissa. Näiden puitteissa ollaan säännöllisessä yhteyedenpidossa myös ulkoministeriön asevalvontayksikön ja puolustusministeriön kanssa, sekä lobataan päättäjiä mm. eduskunnan ulkoasian-, puolustus- ja suurta valiokuntaa.

Euroopan Unionissa käytävä keskustelu,erityisesti Lissabonin sopimuksen mahdollisen hyväksynnän jälkeen, sekä EU:n puolustusviraston (varusteluviraston) kehittäminen ja puolustusteollisuuden harjoittama vahva lobbaustoiminta, vaatii kansalaisjärjestöiltä aktiivista seurantaa ja vaikuttamistyötä. Tavoitteena on saada rauhanrakentaminen ja aseidenriisunta Unionin eettisen ulkopolitiikan keskiöön. Näiden tulisi myös olla keskeisiä kun ryhdytään rakentamaan uuden Unionin ulkoasiantoimistoa ja luomaan sen rakenteita.

V. 2010 suuri kansainvälinen haaste on ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi ja sen myötä kysymys ydinaseiden leviämisen kehittymisestä. Ydinasekysymyksessä Rauhanliitto tekee tunnetuksi erityisesti eurooppalaista ydinaseiden vastaista kansalaistoimintaa. Rauhanliitto voimistaa tiedotustoimintaansa ydinasekysymyksessä ja kampanjoi täydellisen ydinaseriisunnan nk nolla -option puolesta.Tärkeä osa kampanjatyöstä on pitää niin suomalainen kansalaisyhteiskunta kuin kansanedustajat ja muut vaikuttajat ajan tasalla ydinaseriisuntaan liittyvissä kansainvälisissä prosesseissa.

Vuoden aikana on odotettavissa myös, että rypäleaseet kieltävä sopimus astuu voimaan kun tarpeeksi moni valtio on sen ratifioinut. Rauhanliitto kampanjoi sen puolesta, että Suomi liittyisi rypäleasekieltoon, nk. Oslon sopimukseen ja että Suomi aientaisi liittymistään miinat kieltävään nk. Ottawan sopimukseen niin, että se tapahtuisi jo ennen vuotta 2012.

Työ kansainvälisen asevientisopimuksen aikaansaamiseksi (ATT, Arms Trade Treaty) on edelleen käynnissä. Liitto tukee tämän sopimuksen aikaansaamista eri tavoin. Muuten Rauhanliiton lyhyen tähtäimen tavoite aseviennin suhteen on estää suomalainen ja eurooppalainen asevienti kriisi- ja ihmisoikeusrikkomusalueille. Tavoitetta edistetään mm. tekemällä tunnetuksi Suomen ja, mahdollisuuksien mukaan, muiden EU-maiden tekemiä asevientipäätöksiä sekä herättämällä kansalaiskeskustelua aseviennin seurauksista ja päättäjien vastuusta päätöksistään. Eurooppalaiset järjestöt pyrkivät yhteistyössä vaikuttamaan siihen, että EU:n puitteissa sovittua käytännesäännöstöä "Code of Conduct on Arms Trade" tiukennettaisiin ja sen valvontajärjestelmä saataisiin kattavammaksi. Tärkeää olisi tiukentaa loppukäyttäjäkontrollia.

Liitto tekee tunnetuksi erityisesti kattojärjestönsä IPB:n kampanjaa Disarmament for Development varustelun ja kehityksen suhteesta ja siihen liittyvää materiaalia, tehdään tunnetuksi muille suomalaisille kansalais-, ihmisoikeus-, kehitys- ja humanitäärisen avun järjestöille.

Ydinaseet

Liitto ryhtyy keräämään, useiden muiden maiden tapaan, suomalaisten asiantuntijoiden ja vaikuttajien kannanottoa nk Nolla-option puolesta

Liitto seuraa toukokuussa pidettävän ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssiin valmistautumista ja pyrkii resurssien mukaan saamaan jonkun edustajansa myös paikanpäälle.

Mayors for Peace -kampanja on Rauhanliiton, Sadankomitean, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu - järjestön ja Rauhanpuolustajien yhteistyöprojekti. Kampanjan puitteissa pyritään saamaan useampia suomalaisia kaupunkeja ja kuntia liittymään pormestareiden verkostoon.

Liitto on mukana Abolition 2000 - ja Abolition 2000 Eurooppa -verkostoissa, jotka kampanjoivat ydinaseriisunnan puolesta. Jaakko Ellisaari on liiton yhteyshenkilö Abolition -verkostoissa.

Liitto tarjoaa aktiivisesti Väkivallan kulttuurista rauhankulttuuriin -näyttelyä, jossa on myös asiaa ydinaseista, kiertämään ympäri Suomea.

Miinat ja rypäleaseet

Liitto koordinoi henkilömiinojen vastaisen kampanjan kansainvälisiä yhteyksiä. Sen lisäksi liitto on mukana rypäleaseiden vastaisessa työssä yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa. Rauhanliitto lähettää mahdollisuuksien mukaan edustajansa ICBL:n (International Campaign to Ban Landmines) ja CMC:n (Cluster Munition Coalition) kokouksiin ja tapahtumiin. ja vastaa aiheisiin liittyviin kansainvälisiin kyselyihin.

Liitto toimittaa Suomen raporttiosuuden päivityksen kansainväliseen Landmine Monitor 2010 -raporttiin.

Miina- ja rypäleasekysymystä pidetään esillä muiden kansalaisjärjestöjen isoissa yhteistapahtumissa, kuten eri paikkakunnilla toukokuussa järjestettävissä Mahdollisuuksien Tori- ja Maailma Kylässä -tapahtumissa, joissa tavoitetaan suuria ihmismääriä. Aiheista tuotetaan yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa näyttely- ja tiedotusmateriaalia ja järjestetään tilaisuuksia, joihin mahdollisuuksien mukaan kutsutaan kansainvälisiä asiantuntijoita.

Pienaseet, asevienti ja vientivalvonta

Rauhanliitto osallistuu Amnestyn, Oxfamin ja IANSAn (International Action Network against Small Arms) koordinoimaan pienasetyöhön. ATT -sopimuksen aikaansaamiseksi ollaan yhteistyössä ulkoministeriön asevalvontayksikön kanssa. Aselupakäytäntöihin liittyen ollaan yhteistyössä sisäasianministeriön ja poliisin kanssa.

IANSAN lisäksi liitto osallistuu vuoden aikana myös ENAAT:in (European Network against Arms Trade) verkoston työhön. Kokouksia ja seminaareja on yleensä pari vuodessa, seuraava ENAAT-kokous pidetään Amsterdamissa touko- tai kesäkuussa. Yhteistyötä tehdään asevientiasioissa erityisesti myös brittiläisten Saferworldin, International Alert -järjestöjen ja BASIC -instituutin kanssa.

Aseidenriisunta ja kehitys

IPB:n Disarmament for development -ohjelman tavoitteita ja kampanjamateriaaleja tehdään tunnetuksi kehitysyhteistyöjärjestöille ja tehdään mm Kehyksen kautta yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa aiheen tiimoilta.

5. IPB JA MUU KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Suomen Rauhanliiton kansainvälinen kattojärjestö International Peace Bureau (IPB) on vanhin kansainvälisistä rauhanjärjestöistä (perustettu v. 1892). Jäsenjärjestöineen se muodostaa maailman laajimman rauhanliikkeen verkoston.

Rauhanliitto on lähialueilla aktiivinen ja pyrkii tekemään yhteistyötä mm. ruotsalaisen rauhanliikkeen, Svenska Freds och Skiljedoms -järjestön ja Kristna Fredsrörelsenin (SWEFOR) kanssa ja Ruotsin YK-liiton kanssa.

Rauhanliitto on myös vanhan ja arvostetun Kansainvälisen Sovinnonliiton (International Fellowship of Reconciliation IFOR) liitännäisjäsen.

Rauhanliitto tukee EU-alueen rauhanjärjestöjen verkottumista. EU:ssa tulisi luoda viralliset rakenteet, joiden kautta rauhantyötä ja konfliktien ennaltaehkäisyä tekeviä järjestöjä kuultaisiin päätöksenteossa ja niiden työtä tuettaisiin myös rahallisesti EU-budjetista. Ensiaskeleita on otettu aktivoimalla suhteita EPLO:n, European Peace Building Liason Offive -järjestön kanssa, joka tekee työtä konfliktien ennaltaehkäisykysymysten kanssa ja jossa mm. KATU on jäsen.

Kansainvälisten järjestöjen ja alueellisen verkostoitumisen lisäksi rauhantyötä tehdään tänä päivänä aihekohtaisten verkostojen kautta. Rauhanliitto osallistuu aktiivisesti niiden työhön ja toimii kontaktina ja koordinaattorina erityisesti ulottuvuuksilla, jotka liittyvät Suomen ja EU:n politiikkaan vaikuttamiseen ja joilla on merkitys suomalaisen rauhantyön kannalta.

Turvallisuus- ja rauhanpolitiikan kannalta venäläisen kansalaisyhteiskunnan tunteminen ja tukeminen eri tavoin on tärkeää. Rauhanliitto pyrkii elvyttämään yhteyksiään vapaaseen venäläiseen rauhanliikkeeseen.

Liittoa edustavat IPB:n hallituksessa puheenjohtaja Kalevi Suomela ja toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Liiton kunniajäsen Ilkka Taipale on valtuuskunnan nimeämä IPB:n konsultti.

Liiton yhteyshenkilönä IFORissa toimii Ulla Holmberg.

Liitto pyrki luomaan uudelleen eurooppalaiselle rauhantyölle säännöllistä yhteistyön muotoa ja harkitsee eurooppalaisten rauhanjärjestöjen yhteistyö-konferessin koollekutsumista joko v. 2010 tai 2011

Liitto luo yhteyksiä venäläisiin rauhanjärjestöihin, mm. Sotilaiden Äidit -liikkeeseen yms. Selvitetään voidaanko heidän edustajiaan kutsua Suomeen jonkun kansalaisjärjestötapahtuman, esim. Loviisan Rauhanfoorumin, yhteydessä. Kalle Sysikaski toimii koordinoivana henkilönä. Rauhanliitto tekee tässä asiassa yhteistyötä myös Suomalais-venäläisen Kansalaisfoorumin kanssa.
6. RAUHANKOULU

Rauhanliitto tarjoaa yhdessä Rauhankasvatusinstituutin kanssa koululais- ja opiskelijaryhmille toiminnallisia Rauhankoulupäiviä. Toiminnassa keskitytään rauhaan, väkivallattomuuteen, konfliktien ennaltaehkäisyyn ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Rauhankoulu toimii itsenäisesti omien lähtökohtiensa ja tavoitteidensa mukaisesti koulun kasvatustehtävää tukien.

Aikaisemmasta toiminnasta saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella on kehitetty oppilas- ja opiskelijaryhmille rauhan- ja kehityskasvatuksen teemapäivistä laajempi kokonaisuus. Rauhankoulun toiminta muuttuu yksittäisistä toimintapäivistä kaksipäiväisiksi toimintakokonaisuuksiksi.
Kokonaisuuden aikana opitaan draamakasvatuksen ja osallistavien oppimismenetelmien avulla ihmisoikeuksista, pakolaisuudesta ja rauhantyöstä. Tarkoituksena on haastaa oppilaat pohtimaan rauhaa ja väkivallattomuutta omassa elämässään. Rauhankoulussa oppilaat työstävät vaihtoehtoja väkivallan käytölle henkilökohtaisella tasolla, sekä pohtivat miten nämä asiat näkyvät yhteiskunnallisella ja maailmanlaajuisella tasolla.

Rauhankoulun pitkän tähtäimen tavoitteena on saavuttaa vakaa ja pysyvä asema yhtenä rauhankasvatusta tarjoavana kolmannen sektorin toimijana yhteiskunnassa. Tämä edellyttää sitä, että toiminnan sisältöä on jatkuvasti kehitettävä yhteistyössä muiden rauhankasvatusta ja sitä sivuavaa toimintaa toteuttavien tahojen kanssa. Rauhankoulu sai "Rauhan- ja kehityskasvatuksen toimintapäivät" kehityskasvatushankkeeseen kahden vuoden rahoituksen Ulkoministeriöltä vuosille 2008-2009. Vuosille 2010-2011 on haettu UM:ltä jatkorahoitusta, jonka myöntämisestä kuullaan tammikuussa 2010.

Rauhankoulun laajaan ja innostuneeseen ohjaajaverkostoon kuuluu tällä hetkellä 45 ohjaajaa. Ohjaajat ovat kasvatuksesta ja kehitys- ja rauhankysymyksistä kiinnostuneita vapaaehtoisia, jotka haluavat toteuttaa toiminnassaan draamakasvatuksen keinoja.

Tarjotaan pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, ruotsinkielisillä alueilla ja Vaasassa peruskoululaisille ja lukiolaisille toimintakokonaisuuksia. Toimintapäiviä on 90 ja ne tavoittavat yhteensä 900 oppilasta. Kukin luokka osallistuu kahteen toimintapäivään, joiden välissä ryhmä syventää harjoitusten ja materiaalien kautta tietämystään aiheesta. Tarkoituksena on, että ohjaajat yhdessä opettajien kanssa suunnittelevat toimintapäivistä ja oppilaiden tavallisesta koulunkäynnistä rauhan- ja kehityskasvatusta tukevan kokonaisuuden.

Tarjotaan kasvatusalan ammattilaisille opetustyötä tukevia koulutuksia, joissa annetaan apua ja ideoita, miten käsitellä rauha- ja kehityskysymyksiä koulussa

Uusia ja kokeneita ohjaajia koulutetaan viikonloppukursseilla, joita vuoden aikana järjestetään neljä Helsingissä, kaksi Turussa, yksi Kuopiossa sekä yksi ruotsinkielinen. Lisäksi järjestetään kuukausittain ohjaajien tukiverkostona toimivia paikallisia tapaamisia, joissa saadaan lisäkoulutusta

Julkaistaan Rauhankoulun draamatarinoita ja sisältöjä muita toimintoja tukevaksi painetuksi julkaisuksi

Rauhankoulu osallistuu eri kansalaisjärjestöjen tapahtumiin kuten Educa-messuille tammikuussa, Kepan Maailman Kylässä -festivaaliin toukokuussa, Mahdollisuuksien tori-tapahtumiin kevään kuluesssa, YK:n päivän tapahtumiin 24.10 ja Rauhankasvatusverkoston toimintaan.

Rauhankoulusta tiedotetaan aktiivisesti rauhanjärjestöjen ja kasvatusalan lehdissä sekä kehitetään ja päivitetään omia internet-sivuja.

Rahoituksen varmistuessa Rauhankoululle palkataan koordinaattori helmikuun alusta 2010.

7. KURDILAPSITOIMINTA

Kurdilapsitoiminta perustuu yhteistyöhön Kurdistanin Pelastakaa Lapset -järjestön kanssa (Kurdistan Save the Children, KSC). Järjestö työskentelee lasten ja perheiden hyväksi sosiaalityön, terveydenhoidon, koulutuksen ja kulttuurin parissa. KSC toimii Irakin Kurdistanissa.

Kummitoiminnassa tuetaan lapsia, jotka ovat menettäneet vanhempansa tai toisen vanhemmistaan sodassa ja alueen levottomuuksissa. Lapset asuvat yksinhuoltajavanhempansa tai sukulaisperheensä luona. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota lasten koulunkäynnin kannustamiseen. Kummitoiminnassa jatkuvuus on tärkeää, koska tuki on perheiden jokapäiväisen selviytymisen sekä lasten koulunkäynnin kannalta merkittävä. Kummiavustusten lisäksi tuetaan myös KSC:n muuta sosiaalista toimintaa, erityisesti lasten terveydenhoitoa.

Kummeille ja tukijoille lähetetään tiedotteita, joissa kerrotaan ajankohtaisista hankkeista sekä yleisemmin kurdien tilanteesta, alueen rauhankehityksestä ja konflikteista sekä ihmisten arjesta. Varainhankinnan perustan luovat säännölliset kummiavustukset. Lisäksi kurdilapsitoiminnalla on tukijoita, jotka tukevat yleisesti kummiohjelmaa ja osallistuvat ajankohtaisiin hankkeisiin. Merkittävä tuki on vuosittain 7nde mars -säätiöltä saatu avustus.

Kummi- ja tukijatiedotteet laaditaan suomeksi ja ruotsiksi. Myös Rauhanliiton www-sivut ovat keskeinen kanavana tiedottaa kurdilapsitoiminnasta.

Kurdilapsitoiminnasta vastaa Turussa toimiva tukiryhmä, jossa vetäjinä toimivat Terhikki Mäkelä ja Shakho Sadiq. Tukiryhmä hoitaa yhteyksiä Kurdistanin Pelastakaa Lapsiin, vastaa varainhankinnasta ja tiedotuksesta sekä osallistuu Rauhanliiton toimintaan osana liittoa. Rauhanliiton työntekijät avustavat työryhmää hallinnossa ja kirjanpidossa.

Osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja messuihin. Tiedotetaan kurdilapsitoiminnasta myös Rauhanliiton omissa tapahtumissa ja tempauksissa.

Jatketaan kummilasten terveydenhuollon tukemista. Kerätään varoja leikkauksiin ja lääkinnälliseen hoitoon, jota ei voida rahoittaa pelkän normaalin kummiavun turvin.

Haetaan tukea 7nde mars- säätiöltä. Varainhankintaa toteutetaan myös osallistumalla tempauksiin, messuihin ym.

Tuki KSC:lle toimitetaan vakiintuneeseen tapaan brittiläisen Kurdistan Children's Fund -järjestön kautta.

8. RAUHANASEMA

Rauhanliiton omistama Rauhanasema on suojelukohde ja korjattu Museoviraston ohjeiden mukaan siihen 1920 -luvun asuun, jossa se oli Kannaksella Vammeljoella. Rauhanliitto haki suojelupäätöksen itse taloa pystyttäessään v. 1985, suojelupäätös astui voimaan alueen kaavamuutoksen yhteydessä v. 1999.
Asemarakennus on ollut nykykäytössään vuodesta 1986 hyvin vähäisin korjauksin ja parannuksin. V. 2009 Rauhanaseman korjauksiin saatu 9500 €:n avustus käytettiin perusteellisen kuntokartoituksen tekemiseen ja sen lisäksi yksityiskohtaisen LVI-suunnitelman laatimiseen kustannusarvioineen.
Kuntokartoitus osoitti kaikkein kiireellisimmäksi korjauskohteeksi Rauhanaseman lämmitys- ja ilmastointijärjestelmän, joka korjataan energiataloudellisesti tehokkaaksi kesällä 2010. Sitä varten anotaan korjausavustusta Suomen Kotiseutuliitolta/ Opetusministeriöltä, mutta liiton on myös varauduttava pankkilainan ottamiseen, jotta tämä välttämätön korjaustyö voidaan varmuudella tehdä.
Toinen akuutti korjausvaihe, kaikki talon ulkopuolen työt - ulkomaalaus, ikkuna- ja oviremontti, ulkorappujen korjaus jne - siirtyvät kesään 2011. Tämä vaihe edellyttää Helsingin kaupungin mukaan tuloa taloa ympäröivän maan vajoamisen korjaamiseksi ja siitä aloitetaan neuvottelut Helsingin kaupungin kanssa jo syksyllä 2009.
Tämänkin jälkeen Rauhanaseman korjauksia jatketaan vielä usean vuoden ajan. Korjausprojektin vastaavana toimii rakennusmestari Tauno Tuomivaara tehden oman osuutensa talkootyönä.
Rauhanasemalta ovat liiton järjestöjäsenistä vuokranneet toimistotilaa Aseistakieltäytyjäliitto, Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ja Sadankomitea, jonka toimistohuoneessa on myös Ydin -lehden toimitila. Oma toimistonsa on myös Ystävyysseurojen Liitolla Rauhanaseman ns. "junanlähettäjänhuoneessa". Rauhanaseman alakerrassa sijaitseva asunto on liiton siviilipalvelusmiehen käytössä. Lisäksi tiloja vuokrataan pientä kuukausivuokraa vastaan joillekin ystävyysseuroille ja erilaisille projekteille.
Rauhanasemalla toimii vuokralaisten lisäksi myös pienempiä rauhantyön ryhmiä, joita Rauhanliitto tukee tarjoamalla puitteet työlle. "Ruokaa - Ei Aseita" on nuorten toimintaryhmä, joka säännöllisesti kuukausittain jakaa ilmaiseksi kasvisruokaa helsinkiläisille samalla kertoen asevarustelu- ja kehityskysymyksistä, ja järjestää heinäkuussa kaksiviikkoisen kansainvälisen työleirin Rauhanaseman tiloissa.
Kokoustilojen ulosvuokrausta jatketaan siinä määrin kuin se on mahdollista vaarantamatta talon järjestöjen omia tilatarpeita. Tilavuokrauksen tuottavuutta pyritään parantamaan nykyisten henkilöresurssien puitteissa.

Kesän aikana tehdään mittava lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien kunnostus energiataloudellisesti tehokkaaksi.
Rauhanaseman kokous- ja juhlatiloja vuokrataan kertakorvausta vastaan muille kansalaisjärjestöille, virastoille, yrityksille ja yksityishenkilöille.
Tiloja markkinoidaan pysyvillä ilmoituksilla kokoustiloja markkinoivissa hakemistoissa.
Kiinteistön päivittäisestä huollosta ja tilojen siivouksesta huolehtii tuntipalkkainen siivooja-vahtimestari-huoltohenkilö.

9. TAPAHTUMAT JA KULTTUURITOIMINTA

Liitto pyrkii nopeaan, ajankohtaisiin asioihin vaikuttavaan toimintaan. Tämä edellyttää valmiuksia järjestää lyhyellä valmiusajalla seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia ajankohtaisista asioista.

Rauhanliitolla on vuosittaisia teemapäiviä, jolloin järjestetään erityisiä tapahtumia, kuten Hiroshima-päivä 6.8., YK:n Rauhanpäivä 21.9., v. 2007 YK:n päätöksellä julistettu Väkivallattomuuden päivä Mahatma Gandin syntymäpäivänä 2.10. sekä YK:n päivä 24.10.
Väkivallan kulttuurista rauhankulttuuriin -näyttely avataan Helsingissä syksyllä 2009. Rauhanliitto on tuottanut suomeksi Soka Gakkai International (SGI) alunperin valmistaman ydinaseiden vastaisen näyttelyn "From a Culture of Violence to a Culture of Peace: Transforming the Human Spirit", joka on kiertänyt eri puolilla maailmaa. Näyttely sisältää osiot asevaraisesta turvallisuudesta inhimilliseen turvallisuuteen siirtymisestä, maailmankatsomuksen muutoksesta sekä fakta-osuuden ydinaseiden vastaisesta kampanjoinnista.
Näyttelyä kierrätetään eri puolilla Suomea v. 2010.

Gandhi, King, Ikeda - Rauha on rohkeutta -näyttelyä kierrätetään edelleen eri paikkakunnilla.

Liitto organisoi yhdessä muiden Rauhanaseman järjestöjen kanssa materiaalinmyynti-/esittelypisteen muutamiin kesän aikana järjestettäviin musiikkifestivaaleihin.

Rauhanliitto pyrkii järjestämään myös muunlaisia kulttuuritapahtumia, joihin suuren yleisön on helppo osallistua. Näitä tapahtumia järjestetään taloudellisten resurssien puitteissa.
Liitto osallistuu kansalaisjärjestöjen yhteisiin myyjäistapahtumiin.

Tapahtumia :

Väkivallan kulttuurista rauhankulttuuriin -näyttelyä kierrätetään eri puolilla maata mahdollisuuksien mukaan.

Pyritään saamaan Gandhi, King, Ikeda - Rauha on rohkeutta -näyttely esille erityisesti ruotsinkielisille paikkakunnille Helsingin ulkopuolella. Näyttelystä on laadittu syksyllä 2008 ruotsinkielinen moniste, jotta sitä voidaan markkinoida myös ruotsin- ja kaksikieliisille paikkakunnille.

16.3. Halabja-päivänä liitto muistaa kurdien joukkomurhaa.

Osallistutaan Maailma kylässä -festivaaliin Helsingissä 29.-30.5.

Liitto osallistuu yhdessä muiden rauhanjärjestöjen kanssa kesän aikana erilaisiin musiikkifestivaaleihin esittelemässä niissä toimintaansa.

Erityisesti liitto panostaa yhteistyöhön Loviisan Rauhanfoorumin kehittämiseksi entistä näkyvämmäksi rauhankysymysten kesätapahtumaksi. V. 2010 Rauhanfoorumiin järjestetään ruotsinkielinen seminaari.

Hiroshima-päivänä 6.8. Rauhanliitto paikallisyhdistyksineen järjestää eri puolilla maata Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten uhrien muistotilaisuuksia, joiden yhteydessä tiedotetaan ydinaseriisunnan nykytilasta.

YK:n kansainvälisenä Rauhanpäivänä 21.9.2008 Rauhanliitto järjestää Rauhanpäivä -tilaisuuden Rauhanasemalla.

Rauhanliitto osallistuu yhdessä Sadankomitean kanssa Gandhi-päivän tilaisuuden järjestämiseen 2.10.

YK:n Aseidenriisuntaviikon aikana Rauhanliitto järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia, myös yhdessä muiden rauhan- ja YK-järjestöjen kanssa.

YK:n päivänä 24.10. liitto rakentaa edellisvuosien tapaan kynttilöistä ison Rauhanmerkin Eduskuntatalon rappusille.

Liitto järjestää yhdessä Sadankomitean kanssa Rauhanasemalla säännöllisesti toistuvia PAX-klubeja, joiden ohjelma koostuu elävästä musiikista ja ajankohtaisista rauhanasioista.

Liitto järjestää suurelle yleisölle suunnattuja muita kulttuuritapahtumia.

Rauhanliitto osallistuu vuoden aikana järjestettäviin eri tahojen yhteisiin myyjäistapahtumiin.

10. HALLINTO JA YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Kokoukset, jäsenyydet ja muu yhteistyö

Rauhanliitto jatkaa v. 2010 jäsenjärjestöjen kanssa yhteistyössä aloitettua strategiatyötä.

Rauhanliitto jatkaa sääntöjensä uudistustyötä. Yhdistyslain uudistus astunee voimaan v. 2010 alussa. Liiton sääntöjä valmisteleva työryhmä huomioi uuteen lakiesitykseen tulevat muutokset omassa valmistelutyössään.

Rauhanliitolla on neuvottelukunta, jonka toiminta perustuu ensisijaisesti eri tavoin eri aloilla toimivien yhteiskunnallisesti aktiivien jäsentensä omaan aloitteellisuuteen ja asiantuntemukseen rauhantyön moninaisissa kysymyksissä. Neuvottelukunnan jäseniä pyydetään mm. puhujiksi ja esiintyjiksi erilaisiin seminaareihin ja kulttuuritilaisuuksiin.
Rauhanliitto on jäsen Suomen YK-liitossa, Suomen Toimikunnassa Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (STETE), Rauhankasvatusinstituutissa, Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa (KePa), Kehys ry:ssä, Taksvärkki ry:ssä sekä internet-portaali Suomen One Worldissa (Maailma.net), joihin se pitää hyviä yhteyksiä ja on asiakohtaisessa yhteistyössä niiden kanssa.
Rauhanliitto on vuosia tehnyt yhteistyötä mm Ulkopoliittisen instituutin kirjaston kanssa, jonka aseidenriisuntakokoelmaan Rauhanliitto on kerännyt ja lahjoittanut julkaisuja, ja jonne mm. on annettu kaikki miinakieltoprosessiin liittyvä, Suomessa ainutlaatuisen laaja materiaali. Myös Kepan kirjastoon on Rauhanliitto tehnyt lahjoituksia. Tätä yhteistyötä jatketaan.

Liitolla on vuosittain kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous ja syyskokous. Varsinaisten kokousten edustajina ovat jäsenyhteisöjen valitsemat edustajat. Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä myös muita kuin päätyönään rauhantyötä tekeviä, niin paikallisia kuin valtakunnallisiakin järjestöjä, joihin Rauhanliitto suuntaa tehostettua jäsenhankintaa myös vuonna 2010.
Liiton hallitus kokoontuu neljästä kuuteen kertaa vuoden aikana. Hallituksen työvaliokunta valmistelee hallituksen kokoukset ja vastaa päätösten toimeenpanosta kokoontuen noin kuusi kertaa vuodessa.
Rauhanliitto tekee yhteistyötä jäsenjärjestöjensä ja Rauhanasemalla vuokralla olevien järjestöjen kanssa Rauhanaseman toiminnan kehittämisestä.
Rauhanliitto osallistuu aloitteellisesti ja aktiivisesti KATU:n (Kansalaisten konfliktien ennaltaehkäisy-verkoston) toimintaan, erityisesti siviilikriisihallinta- ja pienaseryhmissä.

Rauhanliito jatkaa liiton sääntöjen uudistamista vastaamaan entistä paremmin liiton kattojärjestöroolia.

11. TALOUS
Tulot
Rauhanliiton nykyiset tulot riittävät hädin tuskin perustoiminnan ylläpitämiseen, jolloin uusien toimintamuotojen käynnistäminen on taloudellisten resurssien puuttuessa vaikeaa.
Rauhankoulun toiminta on ollut mahdollista laajennettuna projektina 2008-2009 ulkoministeriön projektiavustuksen turvin. Liitto on anonut uutta 2-vuotista projektiavustusta Rauhankoulu - Rauhan ja kehityksen toimintakokonaisuudet -projektiin vuosille 2010 - 2011, jolla toimintaa voitaisiin jatkaa täysipainoisesti vielä kaksi vuotta.
Rauhanliitto on anonut myös muita, erillisiä projektiavustuksia, joilla uudenlaista toimintaa kyettäisiin saamaan aikaan.
Verrattuna muuhun kansalaisjärjestötoimintaan rauhanliikkeen valtionavustukset ovat alimitoitettuja.Rauhanliitto tekee edelleen työtä, jotta opetusministeriön rauhantyön määrärahoihin saataisiin merkittävä tasokorotus tai valtion rauhantyölle myöntämä tuki järjestettäisiin muutoin oikeudenmukaisella tavalla. Valtion avustusten korottaminen on välttämätöntä, jotta rauhanliike suoriutuisi yhteiskunnan ja kansalaisten sille asettamista odotuksista.

Liitto tekee työtä, jotta valtion tukea rauhantyöhön lisättäisiin ja nostettaisiin oikeudenmukaiselle tasolle.
Rauhanliitto anoo erillisiä projektiavustuksia, joilla uudenlaista toimintaa voitaisiin saada aikaan.
Rauhanliitto etsii vuoden aikana uusia yhteistyökumppaneita. Uusia rahoittajia ja tukijoita haetaan erityisesti osalle kansainvälistä toimintaa ja osalle seminaaritoimintaa, jotta kaikkea kansainvälistä toimintaa ei tarvitsisi rahoittaa Rauhanliiton normaalista toiminta-avustuksesta. Myös kulttuuritoiminnan rahoitukseen etsitään yhteistyökumppaneita.

Liitto saa vuokratuloja osana Rauhanaseman toimintaa. Liiton varsinaisten jäsenyhteisöjen jäsenmaksut tulevat edelleen olemaan varsin kohtuulliset. Rauhanliitto kampanjoi saadakseen kannattajajäsenikseen niin yksityishenkilöitä kuin yhteisöjäkin. Muu oma varainhankinta koostuu materiaalin myynnistä ja lahjoituksista.
Liitto ponnistelee oman varainhankinnan kehittämiseksi, mutta sen talous lepää ratkaisevasti valtionavun kehityksen varassa.