Belgian neljän kopla vaati Yhdysvaltoja vetämään ydinaseensa Euroopasta

Viisi Nato-maata yhtyi keskusteluun 

Ryhmä vaikutusvaltaisia belgialaisia päättäjiä on vaatinut Yhdysvaltoja
vetämään ydinaseensa Euroopasta. Belgian neljän koplan nimellä
tunnettuun ryhmään kuuluvat Naton entinen pääsihteeri Willy Claes, entiset pääministerit Guy Verhofstadt ja Jean-Luc Dehaene sekä entinen ulkoministeri Louis Michel.

Kohti ydinaseetonta maailmaa otsikoitu mielipidekirjoitus julkaistiin toissa viikolla muun muassa belgialaisen Standaard-lehden
etusivulla. Siinä Belgian neljän kopla korosti ydinaseiden levinneen Pakistaniin, Intiaan ja Pohjois-Koreaan. Heidän mukaansa lännen on hyvin vaikea yrittää kieltää ydinaseet muilta mailta niin kauan kuin meillä itsellämme on niitä.
- Valinta on seuraava: maailma, jossa me hyväksymme, että yhä useammat maat valmistavat ydinaseita, tai maailma, jossa yhdeksän olemassa olevaa ydinasevaltiota päättää luopua ydinaseista ja ottaa niiden hävittämisen tosissaan päämääräkseen.

Uhka Euroopan turvallisuudelle

Ydinaseet ovat uhka nimenomaan Euroopan turvallisuudelle, koska suurin osa
käyttövalmiista aseista on sijoitettuna Euroopan maaperälle.
- Yhdysvaltojen Euroopassa pitämät taktiset ydinaseet ovat menettäneet kaiken
sotilaallisen tarkoituksensa. Kylmä sota on ohi. Nyt on aika sopeuttaa
ydinasepolitiikkamme uusiin olosuhteisiin, Belgian neljän kopla totesi.

Euroopassa on noin 220 amerikkalaista taktista ydinpommia (lentokoneesta pudotettavia B-61-pommeja). Ne ovat sijoitettuna Yhdysvaltojen tukikohtiin Italiassa, Turkissa, Belgiassa, Hollannissa ja Saksassa. Aseellisen selkkauksen yhteydessä
Yhdysvallat on sopinut siirtävänsä ydinaseiden hallinnan näille maille. Sopimuksen on todettu rikkovan vähintään ydinsulkusopimuksen henkeä ellei jopa sen kirjainta.

Venäjällä on arviolta noin 2 000-4 000 taktista ydinasetta, joista suurin osa on Euroopan puolella. Belgian neljän koplan mukaan tavoitteena on päästä neuvottelemaan Venäjän kanssa ydinaseriisunnasta.
- Mutta joskus meidän pitää uskaltaa näyttää esimerkkiä ja toivoa, että se toimii inspiraationa.

Suoraan Venäjän ydinaseisiin kohdistuvan vaatimuksen esittivät Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja hänen puolalainen virkaveljensä Radek Sikorski. Heidän kirjoituksensa
julkaistiin New York Times-lehdessä helmikuun alussa. Bildtin ja Sikorskin mielestä Venäjän tulisi vetää kaikki taktiset ydinaseensa EU:n lähialueilta kuten esimerkiksi Suomen rajan läheisyydestä Kuolan niemimaalta.
- Nämä aseet ovat vaarallisen menneisyyden vaarallisia jäänteitä ja emme voi sallia niiden vaarantavan yhteistä tulevaisuuttamme, he kirjoittivat.

Yhä useammat eurooppalaiset päättäjät kokevat ydinaseriisunnan niin tärkeäksi asiaksi, että sitä ei voi jättää enää Yhdysvaltojen ja Venäjän tai Naton sisäiseksi asiaksi. Belgian neljän kopla korosti taktisten ydinaseiden poistamisen olleen mahdoton ajatus vielä muutama vuosi sitten, mutta Barack Obaman hallinnon sitoutumisen tehneen siitä mahdollisen.
- Me löydämme itsemme ratkaisevalta hetkeltä. Vetoamme seuraajiamme tekemään tästä mahdollista, se on nyt tai ei koskaan.

Belgian neljän kopla korosti haluavansa tehdä omalta osaltaan kaiken mahdollisen, jotta pyrkimyksessä ydinaseettoman maailman luomiseen onnistutaan. He muistuttivat Obaman tarvitsevan onnistuakseen laajaa tukea. Tärkeä osa tätä on heidän mukaansa Kaupunginjohtajat rauhan puolesta (Mayors for Peace) liike. Belgiassa yli 340 kaupunkia on mukana liikkeessä muistuttamassa, että kaupungit eivät saa enää olla ydinaseiden kohteita. Liikkeessä on mukana yli 3 500 kaupunkia. Suomessa liikkeeseen on liittynyt vain kaksi kaupunkia ja yksi kunta.

Viisi Nato-maata vaatii puolustusliittoa keskustelemaan ydinaseista

Viisi eurooppalaista Nato-maata yhtyi Belgian neljän koplan vaatimukseen viime viikon perjantaina. Norja, Saksa, Luxemburg, Hollanti ja Belgia pyysivät Naton
pääsihteerille Anders Fogh Rasmussenille lähettämässään kirjeessään Natoa tukemaan pyrkimyksiä luoda ydinaseeton maailma.

Yhdysvallat on odottanut eurooppalaisten valtioiden pyyntöjä ydinaseidensa siirtämisestä pois, koska se ei ole halunnut yksipuolisella poistamisella antaa kuvaa etteikö se olisi sitoutunut Euroopan turvallisuuteen. Toisaalta taas ydinaseita säilyttävät maat eivät ole uskaltaneet pyytää sitä pelkäämättä vaikuttavansa heikoilta, anti-amerikkalaisilta ja lipeävänsä Naton yhtenäisyydestä. Naton ydinaseettomuuskeskustelua ovat hidastaneet entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet uudet Nato-maat, jotka luottavat Yhdysvaltain ydinsateenvarjoon Venäjää vastaan. Puolan ja Ruotsin ulkoministerien huolena on kuinka ne saataisiin mukaan.

British-American Security Information Counsilin (BASIC) tuoreen raportin mukaan Saksan viime syksynä julkisesti esittämä pyyntö ydinaseiden siirtämiseksi pois sen alueelta aloitti koko keskustelun. Aloite ei tullut tyhjästä vaan se on valtaan tulleen FDP (Freie Demokratische Partie) pitkään ajama linja, jota valtaosa saksalaisista kannattaa.

Tuolloin Nato kuitenkin päätti keskustelevansa asiasta ainoastaan laajalla pohjalla. Naton mukaan ydinaseiden poistaminen Euroopan maaperältä ei tarkoittaisi Yhdysvaltain ydinpelotteen purkamista tai Naton riisumista ydinaseista. Belgian neljän kopla huomauttikin heidän haluavan ”käynnistävää keskustelu suoraan Naton ytimessä”. Myös Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Store korosti viisikon päämääränä olevan ydinaseiden merkityksen pienentämisen Naton turvallisuuspolitiikassa.

Naton puolustus nojaa yhtenäisyyteen, ei ydinaseisiin

Basic:in raportissa todettiin, ettei ydinasekeskustelua ole mahdollista käydä erillään Naton tulevaisuuden strategia pohdinnoista. Siinä huomautettiin, että ydinase-puolustus on ollut puolustusliiton keskiössä, mutta kyseenalaistettiin vastaako se enää nykypäivän uhkiin ja onko se itse asiassa täysin turha puolustusstrategia, mutta erittäin kallis sellainen.

Basicin mukaan Naton tärkein puolustusstrategia on todellisuudessa aseeton puolustus eli yhtenäisyys, mutta jos Nato jättää huomiotta jäsenmaidensa soraäänet voi se menettää sen. Tästä syystä Naton olisi ensiarvoisen tärkeää käsitellä ydinasepolitiikkaansa, ettei se lopulta käänny sitä itseään vastaan. Eurooppalaisten ydinasevastaisuus voi kääntää helposti julkisen mielipiteen Natoa vastaan raportissa muistutettiin.

Naton Uutta strategista konseptia valmistellaan parhaillaan Yhdysvaltain entisen ulkoministeri Madeleine Albrightin johtamassa työryhmässä. Uusi strateginen konsepti on tarkoitus hyväksyä tämän vuoden marraskuussa Lissabonissa.

Valmistelutyö koostuu useista seminaareista, joista seuraava pidetään 4.
maaliskuuta Helsingissä. Nato-maat saapuvat keskustelemaan ulkoministeri Alexander Stubbin johdolla Naton kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kriisinhallintaan ja Pohjoismaisesta yhteistyöstä. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Ruotsi ja Suomi.

Naton viisikon vaatimusta puolustusliiton ydinasepolitiikan uudelleentarkastelusta käsitellään Tallinnan huippukokouksessa huhtikuussa, jos Nato uskaltaa ottaa konkreettisen askeleen lähemmäs ydinaseetonta maailmaa.
-Natolla on nyt todellisen päätöksen aika. Heidän tulee sitoutua ratkaisemaan luovasti Keski-Euroopan ja Turkin urvallisuustarpeet ja katsoa tulevaisuuteen eikä menneisyyteen, brittiläisen The Guardian sanomalehden kolumnisti Anne Penketh tiivisti.