"Kaupungit eivät halua olla ydinaseiden kohteita"

"Kaupungit eivät halua olla ydinaseiden kohteita" - Suomessa ei uskota kansalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksiin

Kaupungit ovat ydinaseiden ensisijaisia kohteita riippumatta siitä räjäyttääkö aseen valtio vai terroristit. Ongelma koskettaa erityisesti Eurooppaa. Siellä on suurin osa maailman käyttövalmiista ydinaseista ja siellä kaupungit ovat tiheimmässä. Nyt ydinaseista halutaan tosissaan eroon, mutta Suomessa asiasta ei olla vielä innostuttu.

Ydinaseiden kaupungeille aiheuttaman vaaran toi julkiseen keskusteluun Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman Prahan puheessaan toukokuussa vuonna 2009. Hän korosti kylmän sodan päättyneen ja ydinsodan uhan kadonneen, mutta ydinaseiskun riskin siitä huolimatta vain kasvaneen.
- Ymmärtäkää nyt tämän asian tärkeys ihmisille kaikkialla. Yhden ydinpommin räjähdys missä tahansa kaupungissa, oli se New York tai Moskova, Pariisi tai Praha, voi tappaa satojatuhansia ihmisiä. Eikä sillä ole väliä missä se tapahtuu, sillä sen seurauksilla ei ole loppua, mitä ne ikinä ovatkin meidän turvallisuudelle, yhteiskunnille, taloudelle ja lopulliselle selviytymisellemme, Obama totesi.

Kaupunginjohtajat rauhan puolesta –järjestö (Mayors for Peace) on yksi tärkeimmistä ydinaseetonta maailmaa ajavista liikkeistä. Sen kampanjaan ”kaupungit eivät ole kohteita” oli lähtenyt heinäkuun alkuun mennessä mukaan 4 037 kaupunkia ja kuntaa 144 maasta ympäri maailmaa. Se oli 72 kaupunkia enemmän kuin kuukautta aiemmin.

Yli puolet maailman 100 suosituimmasta kaupungista on liittynyt kampanjaan ja samoin yli puolet maailman maiden pääkaupungeista. Esimerkiksi Yhdysvaltain Pormestarien kongressi hyväksyi kesäkuussa yksimielisesti esityksen tukea maailmanlaajuista ydinaseiden täydellistä poistamista ja ohjata ydinaseisiin käytetyt miljardit dollarit kaupunkien tarpeisiin.
- Tämä odottamaton kaupunkien mukaan lähtemisen kasvu osoittaa kaupunkien päättäväisyyttä poistaa ydinaseet ja suojella kuntalaisia ydintuholta, kampanjasta kerrotaan.

Ydinaseet ovat pohjoisen pallonpuoliskon ongelma
Euroopassa on muutaman viimeisen vuoden aikana havahduttu huomaamaan ydinaseiden olevan juuri meidän mantereemme ongelma. Afrikka ja koko eteläinen pallonpuolisko ovat jo ehtineet julistautumaan ydinaseettomiksi.

Amerikkalaisten arviolta 220 ydinpommia ovat Italiassa, Turkissa, Belgiassa ja Saksassa. Nato-maat Norja, Saksa, Luxemburg, Hollanti ja Belgia pyysivät Naton pääsihteerille lähettämässään kirjeessään sotilasliittoa käsittelemään sen suhdetta ydinaseisiin keväällä järjestetyssä Tallinnan huippukokouksessa. Pääviestinä oli, että nämä maat eivät voi yhtäaikaisesti vaatia ydinaseetonta maailmaa ja nojata Naton ydinsateenvarjon puolustukseen. Belgiassa on jo ehditty julkisesti vaatia Yhdysvaltoja vetämään ydinaseensa pois Euroopasta.

Oma lukunsa ovat Venäjän ydinaseet. Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja hänen virkaveljensä Puolan Radek Sikorski vaativat helmikuussa New York Times-lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Venäjää vetämään kaikki taktiset ydinaseensa EU:n lähialueilta kuten Kuolan niemimaalta. Siitä huolimatta, että Suomen rajan tuntumaan on sijoitettu ydinaseita ei Suomessa ole nähty niiden olevan meidän ongelmamme.

Kaupungit rauhan puolesta – kampanjaa vetää Suomessa Rauhanliitto – YK-yhdistys. Se lähetti kampanjatiedotteen Suomen jokaiseen kuntaan viime vuonna. Mukaan ovat lähteneet vain Maarianhamina, Varkaus ja Nousiainen. Varkauden kaupungin hallintopäällikkö Markku Siren kertoo heidän lähteneen kampanjaan, koska haluttiin etteivät ydinaseet enää olisi uhka.
- Yleinen mielipide oli asian puolella. Se, että ottaa kantaa ei haittaa.

Väärää seuraa?
Useassa suomalaisessa kaupungissa ja kunnassa on tehty valtuustoaloite kampanjaan liittymiseksi. Esimerkiksi Kemissä liittymistä on käsitelty kaksi kertaa. Viimeisin ehdotus hylättiin viime vuoden toukokuussa. Kaupunginkanslian perusteluiden mukaan kaupunki tukee maailmanrauhaa edistävien järjestöjen toimintaa, mutta uskoo ”jokaisen valtuutetun ja kuntalaisen oman henkilökohtaisen panoksen suureen voimaan rauhan ylläpitämisessä ja edesauttamisessa”.

Kemi on tietyssä mielessä oikeassa. Ydinaseettoman maailman tavoittelu on jäänyt kansalaisten henkilökohtaisen panoksen varaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa täydellistä ydinaseriisuntaa lähti ajamaan neljä ihmistä. Tähän niin kutsuttuun Yhdysvaltain Neljän koplaan kuuluvat entiset ulkoministerit Henry A. Kissinger ja George P. Shultz, entinen puolustusministeri William J. Perry sekä entinen puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Sam Nunn.

Toisaalta Kemi on myös väärässä. Vain kaupungeilla ja valtioilla on aidosti mahdollisuus toteuttaa kansalaisten ajamia asioita. Neljän yhdysvaltain kansalaisen aloitetta seurasi satoja tunnettuja henkilöitä. Lopulta myös Yhdysvaltojen valtio, kun presidentti Barack Obama julisti maansa pyrkivän tähän tavoitteeseen.
- Yhdysvallat ottaa konkreettisia askelia kohti ydinaseetonta maailmaa, Obama linjasi Prahassa vain pari viikkoa ennen Kemin päätöstä.

Yleensä vastustuksen takana on paljon yksinkertaisempi syy.  Ehdotuksen on voinut jättää henkilö tai puolue, jota ei haluta asettua tukemaan. Myös järjestön nimi ”rauhan puolesta” kuulostaa liiaksi 1970-lukulaiselta ja vasemmistolaiselta eikä tähän ryhmään haluta identifioitua. Eräs tamperelainen haastateltu kertoi vihreän valtuutetun sanoneen hänelle, ettei kaupungin kokoomuslaista johtajaa voisi lähettä tällaiseen seuraan. Tähän seuraan kuuluu esimerkiksi Belgian Neljän kopla eli Naton entinen pääsihteeri Willy Claes, Belgian entiset pääministerit Guy Verhofstadt ja Jean-Luc Dehaene sekä entinen ulkoministeri Louis Michel. Heidän mukaansa Obama tarvitsee onnistuakseen laajaa tukea ja siksi he ovat ajaneet kotimaassaan aktiivisesti Kaupunginjohtajat rauhan puolesta –kampanjaa.

Elämme ratkaisevaa hetkeä
Ainutkertainen mahdollisuus täydellisen ydinaseriisunnan käynnistämiseksi oli ydinsulkusopimuksen neuvotteluissa New Yorkissa tämän vuoden toukokuussa. Kaupunginjohtajat rauhan puolesta –kampanjan tavoitteena oli saada siihen mennessä saada mukaan 5 000 kaupunkia ja kasvattaa maailman päättäjien painetta toimia.

- Valinta on seuraava: maailma, jossa me hyväksymme, että yhä useammat maat valmistavat ydinaseita, tai maailma, jossa yhdeksän olemassa olevaa ydinasevaltiota päättää luopua ydinaseista ja ottaa niiden hävittämisen tosissaan päämääräkseen, Belgian Neljän kopla totesi.
- Me löydämme itsemme ratkaisevalta hetkeltä. Vetoamme seuraajiamme tekemään tästä mahdollista, se on nyt tai ei koskaan.

FAKTA: ”Emme ole antaneet lupaa tuhota maapalloa”

Mayors for Peace-liikkeen perustaja ja johtaja Tadatoshi Akiba tietää mistä puhuu. Yhdysvallat pudotti maailman ensimmäisen ydinpommin hänen kaupunkiinsa elokuun 6. päivä vuonna 1945. Nykyisiin ydinpommeihin verrattuna tämä 13 kilotonnin räjähdys oli pieni, mutta riitti tuhoamaan kaupungista 90 prosenttia ja tappamaan välittömästi noin 75 000 ihmistä. Viiden seuraavan vuoden aikana säteilyyn kuoli
200 000-250 000 ihmistä. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama myönsi maallaan olevan moraalinen vastuu ydinaseiden täyskiellon toteuttajana, koska he ovat ainoa valtioa maailmassa, joka on koskaan käyttänyt ydinasetta.

Kunnat ja kaupungit voivat liittyä ilmaiseksi Mayors for Peace kampanjaan verkko-osoitteessa www.mayorsforpeace.org. Järjestöllä on neuvoa antava asema YK:ssa.

Lisätietoja Rauhanliiton kampanja-sivuilta