Draamatarinat eli toimintapäivien sisältöjä

Rauhankoulu järjestää koululuokille ja opiskelijaryhmille toimintapäiviä, joissa yhdistyvät globaalikasvatus ja draaman työtavat. Keskeisiä teemoja ovat globaalit kehityskysymykset, ihmisoikeudet, konfliktien syiden tarkastelu ja rauhanomainen ratkaisu, yhdenvertaisuus ja globaaliin vastuuseen kasvaminen.

Rauhankoulun toimintapäivissä käytetään rauhan- ja globaalikasvatuksen teemojen käsittelyyn draamatarinoita. Ne ovat käsikirjoitettuja kokonaisuuksia, kehyskertomuksia, joissa tarinan juonta kuljetetaan osallistavan draaman työtapojen avulla.

Draamatarinan aikana oppilaat pääsevät itse eläytymään ja vaikuttamaan tarinan kulkuun. Draamatarinaan osallistuminen merkitsee asioiden yhdessä tekemistä, tutkimista, kyselemistä ja muuntamista sekä yhdessä reflektointia. Draamatyöskentelyn aikana osallistujat saavat omakohtaisen kokemuksen käsiteltävistä globaalikasvatuksen teemoista. Kaikkien tarinoiden tarkoituksena on kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja globaaliin vastuuseen.

Tarinat on jaettu kolmeen kategoriaan luokka-asteiden mukaisesti. Jokaisessa kategoriassa on opettajan näkökulma Rauhankoulun toimintapäivien ja tarinan teemojen soveltuvuudesta opetukseen.

  • 1.-3. luokkalaisten tarinoiden kantavana teemoina ovat itsensä hyväksyminen, yhdenvertaisuus, muiden huomioonottaminen ja yhteisvastuu kehityksestä. Opettajan näkökulman on kirjoittanut luokanopettaja Saara Ruuska.
  • 4.-6. luokkalaisten tarinoiden teemoina ovat kasvaminen globaaliin vastuuseen ja yhdenvertaisuutta edistävään elämäntapaan, lapsen oikeudet, YK:n kehitystavoitteet sekä konfliktien syiden pohtiminen ja rauhanomainen ratkaisu. Opettajan näkökulman on kirjoittanut erityisopettaja Hanna Niittymäki.
  • Yläkoulu ja lukioikäisten tarinoissa tarkastellaan laajemmin globaaleja kehityskysymyksiä ja konflikteja, ihmisoikeuskysymyksiä, osallisuutta ja demokratiakehitystä kehityksen näkökulmasta sekä ihmisen mahdollisuutta toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Opettajan näkökulman on kirjoittanut historian- ja yhteiskuntaopinopettaja Johanna Laaja.

Rauhankoulun draamatyöskentelyä määrittelee hyvin Owensin ja Barberin asettamat neljä lähtökohtaa draaman käytölle opetustyössä:

1.Vakaa uskomus siitä, että draama on vakavasti otettava leikki, joka tarjoaa
mahdollisuuden tilanteessa oppimiselle.
2. Draaman käytöstä saatu kokemus
3. Empiiriset todisteet draaman toimivuudesta (mm. draamatarinat)
4. Mahdollisuus vaikuttaa draamaprosessin kautta

Draaman keinot ovat välineitä aidon dialogin mahdollistavalle tapahtumalle, ne ovat ikään kuin ajatteluprosessia tukevia rakennuspalikoita, joilla "näkymätön tehdään näkyväksi". Niiden tehtävänä on paljastaa, nostaa uudelle ja uudelleen kokemisen tasolle näkyviin näkökulmia ja yksityiskohtia, joihin jokapäiväisissä arkisissa tilanteissa emme tule kiinnittäneeksi huomiota, ja saattaa ne yhteisen tarkastelun alle. Draamatyöskentelyssä huomio kiinnittyy kuunteluun, läsnäoloon ja tapahtumien sekä tilanteen painopisteeseen ja sen muuttumiseen. Avainkäsitteitä ovat myös jännite, tunteet ja ajatukset.