Rauhankoulun toimintapäivissä käytetään teemojen käsittelyyn draamatarinoita. Ne ovat "käsikirjoitettuja" kokonaisuuksia, joissa tarina kulkee erilaisten draamaharjoitusten avulla. Kaikkien tarinoiden tarkoituksena on kannustaa ihmisiä aktiiviseen kansalaisuuteen.
Tarinat on jaettu kolmeen kategoriaan luokka-asteiden mukaisesti. Jokaisessa kategoriassa on opettajan näkökulma Rauhankoulun toimintapäivien ja tarinan teemojen soveltuvuudesta opetukseen.
Rauhankoulun draamatyöskentelyä määrittelee hyvin Owensin ja Barberin asettamat neljä lähtökohtaa draaman käytölle opetustyössä:
1.Vakaa uskomus siitä, että draama on vakavasti otettava leikki, joka tarjoaa
mahdollisuuden tilanteessa oppimiselle.
2. Draaman käytöstä saatu kokemus
3. Empiiriset todisteet draaman toimivuudesta (mm. draamatarinat)
4. Mahdollisuus vaikuttaa draamaprosessin kautta
Draaman keinot ovat välineitä aidon dialogin mahdollistavalle tapahtumalle, ne ovat ikään kuin ajatteluprosessia tukevia rakennuspalikoita, joilla "näkymätön tehdään näkyväksi". Niiden tehtävänä on paljastaa, nostaa uudelle ja uudelleen kokemisen tasolle näkyviin näkökulmia, yksityiskohtia, joihin jokapäiväisissä, arkisissa tilanteissa emme tule kiinnittäneeksi huomiota ja saattaa ne yhteisen tarkastelun alle. Draamatyöskentelyssä huomio kiinnittyy kuunteluun, läsnäoloon, tapahtumien, tilanteen painopisteeseen ja sen muuttumiseen, pyrkimyksiin tilanteessa. Avainkäsitteitä ovat myös jännite, tunteet ja ajatukset.