1.-3. luokkalaisille

Opettajan näkökulma

Vuosiluokilla 1.-3. rauhan- ja kehityskasvatuksen tavoitteet keskittyvät perusturvallisuuden sekä terveen itsetunnon vahvistamiseen. Rauhankoulu-päivissä voidaan käsitellä monia opetussuunnitelman aihekokonaisuuksien teemoja, esim. ihmisenä kasvamisen tai kansainvälisyyden alueilta. Rauhankoulun toimintapäivissä on mahdollisuus oppia ja syventää alaluokilla olennaisia äidinkielen tavoitteisiin lukeutuvia taitoja kuten itsensä ilmaisemista ja toisten kanssa toimimista.

Rauhankoulun tehtävä on tukea koulujen rauhankasvatustyötä. Opetussuunitelmaan on kirjattu monia rauhankasvatuksellisia tavoitteita, joita ei kuitenkaan ehditä välttämättä käsitellä tarpeeksi koulun arjessa. Opetussunnitelman perusteissa painotetaan perusopetuksen tehtävää tukea monipuolista kasvua, oppimista ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä osallistuvaa kansalaisuutta ja sitä kautta demokraattista yhteiskuntaa. (POPS 2004, 14.) Tasa-arvo mainitaan perusopetuksen keskeisenä tavoitteena sekä opetussuunnitelmien perusteissa että perusopetuslaissa. Näitä teemoja on mahdollista käsitellä rauhankoulun toimintapäivissä.

Rauhankoululla on 4 erityisesti 1.-3. luokille suunnattua draamatarinaa, joiden kautta voidaan tutkia toiminnallisesti mm. suvaitsevaisuutta, itsetunnon vahvistamista, ystävyyttä, kiusaamisen ehkäisemisestä sekä yhdenvertaisuutta. Rauhankoulupäivät räätälöidään yksilöllisesti opettajan ja luokan tarpeiden mukaan. Päivän jälkeen teemojen käsittelemistä voi jatkaa luokassa. Tähän opettaja saa tukea päivän yhteydesssä jaettavan materiaalin muodossa.

Luokanopettaja Saara Launio

1.-3.luokkalaisten tarinat

Ruma ankanpoikanen
Eräänä päivänä tuuli tuo ankkaäidin pesään oudon munan. Munista kuoriutuvat poikaset, joista yksi on erilainen. Tämä erilaisuus aiheuttaa muussa poikueessa hämmennystä ja kiusaamista. Tilanne kärjistyy, eikä ratkea ilman osallistujien apua.

Ruma ankanpoikanen perustuu H.C. Andersenin klassikkosatuun. Tarkoituksena on käsitellä etäännytetysti kiusaamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Keskiössä ovat päähenkilön lisäksi kiusaavat sisarukset. Tarinassa päästään tutustumaan kiusatun ja kiusaajien tuntoihin. Lopuksi osallistujat keksivät vaihtoehtoisia ratkaisuja ankkaperheen tilanteeseen.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:
Suvaitsevaisuus, yhdenvertaisuus, kiusaamisen seuraukset ja rohkeus puuttua kiusaamiseen, toisten huomioiminen, aktiivinen kansalaisuus.

Suuri nälänpoistojuhla
Eräänä päivänä Lilli-pupu loikkii hädissään ystävänsä Pertti-pahkasian luokse ja kertoo järkyttävän uutisen: sammakoiden lampi on kuivunut ja he ovat tämän vuoksi äärimmäisen nälissään. Tästä käynnistyy koko metsän yhteinen operaatio, jolla sammakoita autetaan nälänhädässä.

Tarina on "Vuosituhannen sadut" -kirjasta, joka käsittelee YK:n vuosituhattavoitteita. "Suuri nälänpoistojuhla" käsittelee ensimmäistä tavoitetta: Poistaa äärimmäinen nälkä ja köyhyys. Tämän lisäksi teemoiksi nousevat toisten auttaminen ja yhdessä toimimisen merkitys.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:
Suvaitsevaisuus, YK:n vuosituhattavoitteet, yhteistoiminta ja toisista välittäminen

Ystäväni Valas
Koskettava ja ajatuksia herättävä tarina valaan ja lapsen ystävyydestä. Tarinan päähenkilö muuttaa perheensä kanssa kaupungista maaseudulle meren äärelle ja joutuu jättämään ystävänsä kaupunkiin. Poika tuntee olonsa yksinäiseksi, kunnes eräänä iltana hän näkee valaan pyrstön heilahtavan lahdessa. Poika ystävystyy valaan kanssa, mutta eräänä päivänä valas näyttää kadonneen. Tilanteen taustalla vaikuttaa erilaisuuteen liittyvien ennakkoluulojen vyyhti.

Tarinan kautta pohditaan ryhmän mielipiteiden vaikutusta yksilöön sekä ennakkoluuloista johtuvia pelkoja ja kiusaamisen vaikutuksia ja taustalla olevia syitä. Tarinan lopuksi osallistujat etsivät vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteeseen.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä: ystävyys, yhteistoiminta, erilaisuuden hyväksyminen, kiusaaminen, aktiivinen kansalaisuus

Ilot, pelot ja unelmat
Irina, Ilmo ja Eliisa ovat hyviä ystäviä. He ovat kaikki samalla luokalla. Irina ja Ilmo ovat parhaita kavereita ja tunteneet toisensa aivan pienestä pitäen. Eliisan paras kaveri on muuttanut pois, eikä hänellä enää ole läheistä ystävää, kun koulut alkavat syksyllä. Ilmo tulee vesirokkoon juuri ennen koulun alkua ja Irina aloittaa koulunsa ilman parasta kaveriaan. Irina ja Eliisa löytävät toisensa. Miten käy, kun Ilmo tulee sairastumisen jälkeen kouluun?

Yllä oleva pätkä on yksi osa "Ilot, pelot ja unelmat"-draamaprosessia. Draamaprosessissa käydään osallistujien kanssa läpi pienten ja isojenkin arkisten asioiden tärkeyttä. Osallistujat miettivät oman elämänsä tärkeitä asioita sekä toisesta ihmisestä välittämisen arvoa.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:
Yhteistoiminta, terveen itsetunnon vahvistaminen, negatiivisten tunteiden käsittely ja ystävyyden merkitys