Yläkoululaisille ja lukioikäisille

Opettajan näkökulma

Yläkoulu- ja lukioikäisille opiskelijoille suunnattu rauhan- ja globaalikasvatus käsittelee globaaleja kehityskysymyksiä, ihmisoikeuksia, arkisia ja globaaleja konflikteja sekä niiden rauhanomaista ratkaisua. Globaalikasvatus on aina toimintaan ohjaavaa ja kannustavaa. On oleellista vahvistaa opiskelijoiden uskoa omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskunnassa ja siten muuttaa asioita paremmaksi. Rauhankoulun toimintakokonaisuudet tukevat uusia opetussuunnitelmia ja laaja-alaista osaamista (L2 ja L7), toimivat ilmiöpohjaisen oppimisen tukena ja oppiainerajat ylittävänä menetelmänä.

Olen opettanut historiaa ja yhteiskuntaoppia yläkoulusta aikuislukioon. Historiassa, kuten monissa muissakin oppiaineissa, piilee vaara nationalististen asenteiden ja stereotypioiden vahvistamiseen. Parhaimmillaan opetus voi kuitenkin edistää rauhan kokonaisvaltaista ymmärtämistä, yhdenvertaisuutta ja ohjata nuoret toimimaan!

Onko koulussa opiskelijoilla mahdollisuutta omaehtoiseen arvopohdintaan? Pohdinta vie enemmän aikaa kuin suora tiedonsiirto ja vaatii opettajalta paljon valmistelevaa työtä. Olen huomannut, että opettajan arki on kiireistä ja kirjan ulkopuolisten tehtäväkokonaisuuksien laatiminen hautautuu helposti kaiken muun työn alle. Tässä Rauhankoulun draamatarinat ja toimintakokonaisuudet auttavat opettajaa. Tarinat houkuttelevat opiskelijoita pohtimaan itse ja ottamaan asioista selvää.

Rauhankoulun draamatarinat kuljettavat meidät yksilön tarinan kautta sisään historiallisiin tapahtumiin. Tutustu vaikka Nhial-nimisen pojan tarinaan Etelä-Sudanin konfliktien keskellä tai Rosa Parksin bussimatkaan, josta alkaa tärkeä kansalaisoikeustaistelu Yhdysvalloissa. Tarinoissa tapahtumat eivät jää maininnan tasolle, faktoiksi power pointeille, vaan osallistujat pääsevät pohtimaan tapahtumien moniulotteisuutta ja valintojen kauaskantoisia vaikutuksia.

Historian- ja yhteiskuntaopinopettaja Johanna Laaja

 

Yläkoululaisten ja lukioikäisten tarinat

- Draamatarinoiden esittely


Nhialin tarina pakolaisuudesta

Tarina kertoo 14-vuotiaan eteläsudanilaisen pojan pakomatkasta aseistautuneiden joukkojen hyökätessä hänen kotikyläänsä Etelä-Sudanissa sisällissodan alkaessa joulukuussa 2013. Pakomatkallaan Nhial päätyy YK:n pakolaisleirille Ugandaan. Osallistujat pääsevät yhdessä miettimään Nhialin tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tarinan kautta tutkitaan globaaleja kehityskysymyksiä ja sodan aiheuttamia seurauksia yksilön, nuoren ihmisen näkökulmasta. Rajuista aiheista huolimatta toivo paremmasta ja usko tulevaisuuteen kantavat osallistujat läpi tarinan tapahtumien.Tarina perustuu todelliseen tilanteeseen Etelä-Sudanissa.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä: pakolaisuus ilmiönä, sen syyt ja seuraukset, kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030), yhdenvertaisuus, kansalaisvaikuttaminen ja globaalivastuu.

Ryöstetty meri -draamatarina

Mitä senegalilainen kalastajaperhe voi tehdä, kun kalat alkavat kadota tutuilta rannikkovesiltä? Tarinassa tutustutaan Sireen, teini-ikäiseen poikaan, jonka perhe joutuu vaikeuksiin, kun ulkomainen tehokalastus vie kalat mereltä. Osallistujien kanssa tutkitaan, miten ongelma vaikuttaa Siren perheeseen ja mitkä syyt ovat kalakadon taustalla.

Yhdessä ideoidaan kansalaisvaikuttamisen tapoja ja harjoitellaan niitä. Toiminnallisten harjoitusten avulla osallistujat pohtivat globaalin talouden ilmenemismuotoja, kehityskysymyksiä ja yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamista. Tarina perustuu todelliseen tilanteeseen Länsi-Afrikassa, mutta henkilöhahmot ovat kuvitteellisia.

Tarinan teemat: kehitysmaiden arki, osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, globaalivastuu, rauhanomainen konfliktien ratkaisu, rakenteellinen väkivalta.

Leymah Gboween tarina

Tositapahtumiin perustuva aktiiviseen kansalaisuuteen voimauttava
draamatarina, jonka päähenkilönä on vuonna 2011 Nobelin rauhanpalkinnon
saanut liberialainen Leymah Gbowee. Tarina kertoo Leymahista ja hänen
ympärillään olevista ihmisistä, jotka omalla väkivallattomalla
toiminnallaan saivat aikaan rauhan Liberiassa.

Leymah Gbowee oli 17-vuotias, kun Liberian sisällissota syttyi
pääkaupungissa Monroviassa. Hänestä tuli sodan aikana traumaterapeutti
ja hän teki töitä Charles Taylorin joukossa taistelleiden
lapsisotilaiden kanssa. Gbowee muodosti kymmenien naisten kanssa vuonna 2002
ryhmän, jonka tavoitteena oli lopettaa sota. Gboween järjestämä Women of
Liberia Mass Action for Peace aloitti kokoontumalla Monrovian toreilla
laulaen ja rukoillen. Naisten määrä kasvoi liikkeessä pian, ja
presidentti Taylor lupautui tapaamaan heidät ja lupasi aloittaa
rauhanneuvottelut. Gboween ryhmä seurasi neuvotteluita Ghanassa. Viikkojen tuloksettomien neuvotteluiden jälkeen naiset muodostivat
piirin rakennuksen ympärillä, jossa neuvotteluita käytiin. Lopulta he
onnistuivat painostamaan sodan osapuolet rauhaan.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä: väkivallaton
kansalaistoiminta, aktiivinen kansalaisuus, 2000-luvun konfliktit,
pakolaisuus, ihmisoikeudet, yhteistyön merkitys, rauhan edistäminen sekä
naisten asema.

Awra Amban tarina

Awra Amban perustajilla on unelma yhteisöstä, jossa ihmisoikeudet toteutuvat. He elävät kuitenkin keskellä yhteiskuntaa, jossa kaikki ihmisoikeudet eivät toteudu. He uskovat unelmaansa ja alkavat toimia valtakulttuurin totuttujen toimintatapojen vastaisesti. He kohtaavat vastustusta, mutta rauhanomaisesti jatkavat toimimista ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Ihmisoikeuksia kunnioittaen ja hyvän hallinnon avulla Awra Amban kylän asukkaat nousevat omin voimin pois köyhyydestä. Tasa-arvoisesti ja demokraattisesti tehtyjen päätösten kautta kukin asukas sitoutuu yhteisöön ja sen tavoitteisiin. Yhteisen yrityksen kautta taataan nuorille mahdollisuus koulutukseen ja sitä kautta avataan heille tulevaisuuden mahdollisuuksia aktiivisina kansalaisina, joilla on mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja sisältöön.

Toimintakokonaisuus on suunnattu yläkoululaisille ja sen teemoina ovat yhteisöllisyys, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, demokratian tärkeys yhteisen päätöksenteon ja oman mielipiteen ilmaisun kautta. Draamatarina perustuu tositapahtumiin ja sen tapahtumat sijoittuvat Etiopiaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rosa Parks
Voiko yksi ihminen muuttaa maailmaa paremmaksi? USA:n etelävaltioissa 1950-luvulla koko yhteiskunta oli jakautunut kahtia, sorrettujen mustien ja etuoikeutettujen valkoisten maailmaan. Jaottelu koski kaikkea: kouluja, puistonpenkkejä, kahviloita ja busseja. Vuonna 1955 tummaihoinen ompelija Rosa Parks päätti uhmata epäoikeudenmukaista lakia, eikä antanut paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tästä seurasi tapahtumaketju, joka päätyi lopulta rotuerottelulain kumoamiseen Alabamassa.

Yhdessä pohditaan väkivallatonta vaikuttamista ja sitä onko meidän yhteiskunnassamme eriarvoisuutta. Miten syrjintään voidaan puuttua ja, kuinka ihmisoikeuksien toteutumista voidaan edistää?

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä: ennakkoluulot, rasismin vastaisen liikkeen historia, rohkeus toimia ja puuttua asioihin, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, kansalaisvaikuttaminen, globaalivastuu ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Tarina soveltuu 6.luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Tarina perustuu tositapahtumiin.