Yläkoululaisille ja lukioikäisille

Opettajan näkökulma

Yläkoulu- ja lukioikäisille opiskelijoille suunnattu rauhan- ja kehityskasvatus käsittelee kehitysmaiden todellisuutta, globaaleja kehityskysymyksiä, ihmisoikeuksia, arkisia ja globaaleja konflikteja sekä niiden rauhanomaista ratkaisua. Rauhan- ja kehityskasvatus on aina toimintaan ohjaavaa ja kannustavaa. On oleellista vahvistaa opiskelijoiden uskoa omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskunnassa ja siten muuttaa asioita paremmaksi.

Olen opettanut historiaa ja yhteiskuntaoppia yläkoulusta aikuislukioon. Historiassa, kuten monissa muissakin oppiaineissa, piilee vaara vihamielisten, nationalististen asenteiden ja stereotypioiden vahvistamiseen. Parhaimmillaan opetus voi kuitenkin edistää rauhan kokonaisvaltaista ymmärtämistä, suvaitsevaisuutta ja ohjata nuoret toimimaan!

Onko koulussa opiskelijoilla mahdollisuutta omaehtoiseen arvopohdintaan ja asioiden pyörittelyyn? Pohdinta vie enemmän aikaa kuin suora tiedon siirto ja vaatii opettajalta paljon valmistelevaa työtä. Olen huomannut, että opettajan arki on kiireistä ja kirjan ulkopuolisten tehtäväkokonaisuuksien laatiminen hautautuu helposti kaiken muun työn alle. Tässä Rauhankoulun draamatarinat ja toimintapäivät auttavat opettajaa. Tarinat houkuttelevat opiskelijoita pohtimaan itse ja ottamaan asioista selvää.

Rauhankoulun draamatarinat kuljettavat meidät yksilön tarinan kautta sisään historiallisiin tapahtumiin. Tutustu vaikka Darko-pojan tarinaan Bosnian sodan keskellä tai Rosa Parksin bussimatkaan, josta alkaa tärkeä kansalaisoikeustaistelu Yhdysvalloissa. Tarinoissa tapahtumat eivät jää maininnan tasolle, faktoiksi power pointeille, vaan osallistujat pääsevät todella pohtimaan tapahtumien moniulotteisuutta ja valintojen kauaskantoisia vaikutuksia.

Historian- ja yhteiskuntaopinopettaja Johanna Laaja

Yläkoululaisten ja lukioikäisten tarinat

Kotiapulaisen tarina
Nepalin vuoristokylästä kotoisin oleva tyttö myydään kotiapulaiseksi
pääkaupunkiin Kathmanduun. Tytön perheelle luvataan rahaa ja että tyttö
pääsisi hyvään kouluun. Perheeseen saapuessaan tyttö passitetaan
kuitenkin heti keittiöön, jossa hän joutuu puurtamaan pitkiä päiviä.
Koulunkäynnistä ei puhuta enää mitään.

Yhdessä tutkitaan tytön erilaisia mahdollisuuksia parantaa
tilannettaan. Löytyykö apu työnantajaperheestä, kaupungin muista
kotiapulaisista vai paikallisesta kansalaisjärjestöstä?
Mietitään myös mitä me suomalaiset voimme tehdä edistääksemme lasten oikeuksien toteutumista.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä: ihmiskauppa,
lapsityövoima, lasten oikeudet, YK:n vuosituhattavoitteet,
kansalaisjärjestötoiminta, rohkeus toimia ja pyytää apua, kehitysmaiden
todellisuus ja globaalit kehityskysymykset

Mohammed

Tarina kertoo 14-vuotiaan sudanilaisen pojan pakomatkasta kapinallisten
joukkojen hyökätessä hänen kotikyläänsä Etelä-Sudanissa. Pakomatkallaan Mohammed päätyy YK:n pakolaisleirille ja osallistujat pääsevät yhdessä miettimään Mohammedin tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mohammedin
tarinan kautta tutkitaan globaaleja kehityskysymyksiä ja sodan aiheuttamia seurauksia yksilön, nuoren
ihmisen näkökulmasta. Tarinan rajuista aiheista huolimatta toivo
paremmasta ja usko tulevaisuuteen kantavat osallistujat läpi
tapahtumien.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä: Lasten oikeudet,
2000-luvun konfliktit, pakolaisuus, globaalit kehityskysymykset ja
kehitysmaiden todellisuus, yhdenvertaisuus, globaaliin vastuuseen
kasvaminen

Belfast boys
Tarinan päähenkilöt, 12-vuotiaat Billy ja Sean asuvat Pohjois-Irlannin Belfastissa. Billy on protestanttisesta, Britannian hallintoa kannattavasta perheestä ja Sean katolisesta, Irlannin yhdistymistä kannattavasta perheestä. Kuten koko yhteiskunta, myös koulut on jaettu näiden ryhmittymien perusteella. Eri ryhmien asuinalueet saattavat olla vain viereiset kadut. Joidenkin asuinalueiden väliin on rakennettu muureja estämään yhteenottoja. Tästä huolimatta Billy ja Sean ovat ystävystyneet.

Tarinassa tilanne kärjistyy toisen ryhmän vallatessa elokuvateatterin. Billy ja Sean päättävät, että heidän on tehtävä ongelmille jotain. Yhdessä tutkitaan poikien mahdollisuuksia vaikuttaa konfliktiin. Onko myös meidän arjessamme nähtävissä jakautumista eri ryhmiin?

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä: konfliktinratkaisu, suvaitsemattomuus, ennakkoluulot, kansalaisten jakautuminen kahteen, rohkeus toimia ja puuttua asioihin

Darko
Tarina sijoittuu Bosnia-Hetsegovinaan, vuoteen 1992. Jugoslavia on
hajoamassa ja Bosnian sota alkamassa. Tarinan päähenkilö on 16-vuotias
Darko, joka pitää kalastamisesta ja jalkapallon peluusta.

Bosnian sodan alkaessa Suur-Serbian kannattajat alkavat ajaa
muslimeja, kroaatteja ja muita kansallisuuksia pois alueelta. Koko maa
on ihan sekaisin. Miten etniset puhdistukset ja kiristynyt
yhteiskunnallinen tilanne näkyvät nuoren Darkon elämässä? Darkon veli
joutuu armeijaan, opettaja on kadonnut ja Darkon on luovuttava
parhaasta ystävästään, koska yhtäkkiä heidän julistetaan edustavan eri
kansallisuuksia. Eräänä päivänä Darkon onkeen osuu merkillinen
kalansaalis, joka tulee vaikuttamaan koko hänen loppuelämäänsä.

Onko sota pelkkää strategiaa, politiikkaa ja uhrilukuja tilastoissa?
Darkon tarinan kautta tutkitaan sodan aiheuttamia seurauksia yksilön,
nuoren ihmisen näkökulmasta. Tarinan rajuista aiheista huolimatta toivo
paremmasta ja usko tulevaisuuteen kantavat osallistujat läpi
tapahtumien.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:
etniset konfliktit, miinat, 1990-luvun konfliktit, pakolaisuus, yksilön kokemus sodasta

Rosa Parks
Voiko yksi ihminen muuttaa maailmaa paremmaksi? USA:n etelävaltioissa 1950-luvulla koko yhteiskunta oli jakautunut kahtia, sorrettujen mustien ja etuoikeutettujen valkoisten maailmaan. Jaottelu koski kaikkea: kouluja, puistonpenkkejä, kahviloita ja busseja. Vuonna 1955 tummaihoinen ompelija Rosa Parks päätti uhmata epäoikeudenmukaista lakia, eikä antanut paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tästä seurasi tapahtumaketju, joka päätyi lopulta rotuerottelulain kumoamiseen Alabamassa.

Yhdessä pohditaan väkivallatonta vaikuttamista ja sitä onko meidänkin yhteiskunnassamme eriarvoisuutta. Onko syrjintää välillä vaikea tunnistaa ja huomata?

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä: suvaitsemattomuus, ennakkoluulot, rasismi, kansalaisten jakautuminen kahteen, rohkeus toimia ja puuttua asioihin, eriarvoinen kansalaisuus, globaaliin vastuuseen kasvaminen

Gandhi
Tarina alkaa eteläafrikkalaisesta junasta. Gandhi on ostanut lipun ykkösluokan vaunuun, mutta hänellä ei ole oikeutta tähän syntyperänsä vuoksi. Hän ei hyväksy tätä, eikä siirry 3. luokkaan, joka on tarkoitettu intialaisille. Hän pyytää junaa pysähtymään. "Gandhi" -draamatarinassa seurataan suuren rauhanaatteen edistäjän elämää ja kuinka hän käyttää väkivallatonta kansalaistoimintaa asioiden edistämiseksi.

Tarinan tarkoituksena on saada osallistujat pohtimaan omia mahdollisuuksia käyttää väkivallattomia vaikuttamiskeinoja ja sitä miten voisimme edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassamme pienienkin tekojen kautta.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:
Väkivallaton kansalaistoiminta, suvaitsevaisuus, rohkeus toimia ja puuttua asioihin ja yhdenvertaisuus

Kulttuurien kohtaaminen
Kulttuuriin kuuluvat kaikki elämänpiiriin kuuluvat asiat (ruokatavat, pukeutuminen, juhlaperinteet, uskonto, arvot, tavat reagoida...). Kulttuurien määrää ei voida laskea. Kulttuurien kohdatessa ne rikastuttavat toisiaan ja parhaimmillaan syntyy uusia kulttuureja. Kuitenkin vieraiden kulttuurien kohtaaminen saattaa olla haasteellista, ennakkoluulot ja tietämättömyys saattaa synnyttää negatiivisia stereotypioita ja asenteita.

Kulttuurien kohtaaminen-draamatarinassa ryhmä luo kaksi erilaista kulttuuria ja roolipelin kautta tarkkaillaan näiden kulttuurien kohtaamista. Miten stereotypiat syntyvät? Miten voidaan edistää kulttuurien välistä ymmärrystä?

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:
Kulttuurien kohtaaminen, kulttuurien moninaisuuden arvostaminen, suvaitsevaisuus, yhteistoiminta

Mitä kuuluu Hu Jia?
Hu Jia on pekingiläinen kansalaisaktivisti, joka on yksi kuuluisimmista poliittisista vangeista. Hu Jia on toiminut aktiivisesti ihmisoikeuskysymyksissä. Hän on saanut ihmisoikeusrikkomuksille kansainvälistä huomiota ja auttanut viranomaisten kaltoin kohtelemia ihmisiä.

Tarinassa osallistujat pääsevät pohtimaan ihmisoikeuksia ja mielipiteen vapauden tärkeyttä. Hu Jia toimii kiinnostavana esimerkkinä ihmisoikeustaistelijasta ja vastuullisesta yhteiskunnallisesta toimijasta.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:
Sananvapaus, ihmisoikeudet, rohkeus toimia ja puuttua asioihin

Näkymättömät
Emildo eli normaalia elämää Dominikaanisessa tasavallassa.Hänen vanhempansa olivat haitilaisia, jotka olivat tulleet Dominikaaniseen tasavaltaan laillisina siirtolaisina työskentelemään. Hän kävi koulut, pääsi yliopistoon ja meni hiljattain naimisiin amerikkalaisen naisen kanssa. Ongelmat alkavat, kun Emildo päättää muuttaa Floridaan vaimonsa luokse. Emildon piti hankkia alkuperäinen syntymätodistus, mutta viranomaiset mitätöivät sen hänen vanhempiensa syntyperän vuoksi. Alkaa pitkä taistelu oman henkilöllisyyden takaisin saamiseksi.

Maailman hauraimmissa valtioissa asuu miljoonia ihmisiä, joilla ei ole henkilöllisyystodistusta. Tämän vuoksi he menettävät kansalaisoikeuksiansa ja jäävät mm. terveydenhoidon ulkopuolelle. Tarina pohjautuu Kirkon ulkomaanavun materiaaleihin.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä:
Ihmisoikeudet, rohkeus toimia ja puuttua asioihin, äärimmäisen köyhyyden vaikutukset, kehitysmaiden ongelmat

Naisten äänioikeus
Tarina sijoittuu 1900-luvun vaihteen Suomeen. Hilja Pärssinen on noin 20-vuotias opiskelija, joka uskoo ja unelmoi että naiset voisivat vaikuttaa yhteiskunnassa siinä missä miehetkin. Ajan vallitsevat käsitykset olivat usein toisenlaiset: "Naisten vetäminen valtiollisen elämän yhteyteen tulisi vierottamaan hänet varsinaisesta kutsumuksestaan, kodin vaalijana ja kasvattajana olemasta."

Tarinan avulla tutkitaan nuoria innostavalla tavalla suomalaisen demokratian kehittymistä ja sukupuolten välisen tasa-arvon ensiaskeleita. Sopii erinomaisesti 8. luokan ja lukion historiaan sekä 9. luokan ja lukion yhteiskuntaoppiin.

Teemoja, joita tarinan avulla voidaan käsitellä: demokratia, väkivallaton vaikuttaminen, naisten äänioikeuden historia, oikeudenmukaisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo, 1900-luvun alun Suomi