Rauhankoulu antaa repuntäytettä ohjaajallekin
Ystäväni houkutteli minut kanssaan osallistumaan Rauhankoulun ohjaajien viikonloppukurssille syksyllä 2005 Helsingissä ja siitä lähtien olen taivaltanut enemmän ja vähemmän aktiivisena Rauhankoulu-ohjaajana. Ensimmäisen koulutuksen jälkeen pääsin jo ohjaamaan toimintapäiviä luokille kokeneempien ohjaajien kanssa ja keväällä 2006 kävin jatkokurssin. Molemmat kurssit ja ohjaamiskokemukset sekä saunaillat ja muu ohjaajien toiminta ovat olleet innostavia ja tuoneet iloa ja oppia ei vain koululuokille vaan myös minulle ohjaajalle omaan elämänmatkareppuun!
Mitä Rauhankoulun ohjaajana toimiminen voi antaa ohjaajan reppuun? Omassa tapauksessa reppu on täyttynyt muun muassa hyödystä opiskeluissa Diakonia-ammattikorkeakoulussa - erityisesti opinnäytetyöprosessissa - ja hyödystä nykyisessä työssäni vaikkei kellään muulla tuntemallani Rauhankouluohjaajalle olekaan samaa koulutusta eikä ammattia kanssani. Listasta ei voi myöskään unohtaa virkistäviä ja iloisia ohjaajien saunailtoja ja muuta ohjaajien toimintaa, jonka kautta olen saanut uusia upeita tuttavuuksia, verkoston monentaustaisia "rauhankasvatuskollegoja" ja paljon järjestötuntemusta. Viime aikojen hauska kokemus on ollut Rauhankoulun 10-vuotissyntymäpäiväjuhla, jossa toimin Elävän minikirjaston lainattavana kirjana.
Tehdessäni vuosina 2006 ja 2007 sosionomi ja kirkon nuorisotyönohjaajan opintoihin liittyen opinnäytetyötäni "Kyyhkyn kyydissä - rauhankasvatusmateriaali varhaisnuorisotyöhön", sain tietoa, tukea, toteutusideoita ja innokkaita kuuntelevia korvia monta paria Rauhankoulun ohjaajien joukosta. En ole tiennyt draamamenetelmistä juuri mitään ennen Rauhankoulun ohjaajakoulutuksia, mutta ohjaajien jatkokurssilla prosessoin yhdessä Ulla-ohjaajan ja parin muun kurssilaisen kanssa draamatarinan ruandalaisesta pojasta ja anteeksipyytämisestä ja -antamisesta. Ulla Tarvaisen ja muiden Rauhankoulu-konkareiden opetus draamallisista ja muista osallistavista menetelmistä rauhankasvatuksen käytössä on erittäin ammattitaitoista ja korkeatasoista! Nykyään tuo ruandalaisesta jalkapalloilijapojasta ja oikeastaan meistä kaikista anteeksipyytämisen ja -antamisen vaikeuden kanssa elävistä ihmisistä kertova draamatarina elää paitsi Rauhankoulussa ja opinnäytetyössäni, myös työssäni seurakunnan varhaisnuorisotyössä kohdatessani koululuokkia.
Rauhankoulutyöstä saadut käytännön taidot ovat hyödynnettävissä monenlaisessa työssä. Esimerkiksi jos tulevaisuudessa työskentelen seurakunnan nuorisotyönohjaajana tai lähetyssihteerinä tai jossakin järjestössä tai vaikkapa päivähoidossa tai iltapäivätoiminnassa, voin yhä hyödyntää Rauhankoulusta kertynyttä repuntäytettä. Yksikään opiskeluaikojeni työharjoitteluista ei liittynyt koulumaailmaan, mutta nykyinen työni sisältää paljon koulutyötä, muun muassa opettajien tukemista ja luokkien kohtaamista tuntivierailujen ja muun monipuolisen yhteistyön merkeissä. Olen onnellinen, että olen voinut jo opiskeluaikana Rauhankoulun kautta kerryttää työvälineitä ja itseluottamusta nykyisen työni tarpeisiin. Lisäksi Rauhankoulun toimintapäivän ohjaaminen on aina tiimityötä, jonka osaamisesta myös on hyötyä työelämässä. Palautteen antamista ja vastaanottamista tulee harjoiteltua jokaisen Rauhankoulun toimintapäivän yhteydessä.
Rauhankoulun puoleen käännyttiin aktiivisesti myös Jokelan kouluammuskelun jälkeen. Rauhankoulun koordinaattorien luomien verkostojen kautta saivat asiantuntevaa ohjemateriaalia tapahtuman käsittelemiseksi niin luokanopettajat kuin me Rauhankouluohjaajatkin. Koordinaattorit järjestivät myös tupaten täyteen tulleen keskusteluillan, minkä koin hyväksi.
Rauhankoulu käy moneen elämäntilanteeseen, sillä se ei sido. Voi käydä ulkomaanharjoitteluissa ja palata toiminnan pariin kuin ei olisi poissa ollutkaan, voi ottaa ja olla ottamatta ohjattavia toimintapäiviä työ- tai opiskelutilanteen mukaan. Uskon, että tällä vapaaehtoistyöllä on merkitystä: koululuokat muistavat vierailunsa Rauhanasemalla vuosienkin päästä, jotkut luokat tahtovat tulla uudelleen seuraavana kouluvuonna ja muistelevat innolla viime käyntiään. Tarve tämänlaiselle työlle näkyy selvänä ja konkreettisena koulumaailmassa ja ylipäätään lasten, nuorten ja meidän aikuisten arkielämässä ja näen hyvänä, että eri ammattien kautta tämänkaltainen toiminta leviää moniin työpaikkoihin, muun muassa nuorisotaloille, kouluille, järjestöihin ja seurakuntiin sen lisäksi että Rauhankoulu-toiminta itsessäänkin on jo laajentunut mm. Kuopioon ohjaajien muuttojen myötä. Siispä reppua elämänpituiselle rauhankasvatuksen opintielle täyttämään kaikki kiinnostuneet, aloita ilmoittautumalla seuraavaan viikonlopun kestoiseen ohjaajakoulutukseen!
Kirjoittaja toimii nykyään toimii kirkon nuorisotyönohjaaja (kirjoitettu 25.1.2009)