Gazan konflikti

Israelin ja Palestiinan konflikti kärjistyi 27.12.2008, kun Israel alkoi pommittaa Gazan aluetta, joka jo aiemmin on ollut Israelin saartamana. Israel oikeuttaa hyökkäyksensä Gazaan Hamasin raketti-iskuilla. Israelin siviiliväestö lähinnä Gazan rajalla pelkäävät Israelilaisen rauhanjärjestö Gush Shalomin mielenosoitus rauhan puolestaHamasin sissityyppisiä iskuja. 13. tammikuuta mennessä laskettiin Hamasin Gazan sodan aikaisissa iskuissa kuolleen kolme siviiliä ja kymmenen sotilasta, kun taas Israelin iskuissa on toistaiseksi kuollut n. 900 ihmistä, joista 275 oli lapsia (lähde: YLE Uutiset). Punaisen Ristin 13. päivänä lähettämän tiedotteen mukaan sodan lapsiuhriluku kasvaa koko ajan.

Palestiinalaisalueiden tilanne on jo pitkään ollut todella vaikea. Israel on rajoittanut palestiinalaisten ihmisoikeuksia sekä elintärkeiden tarvikkeiden saantia Gazan ja Länsirannan palestiinalaisalueilla. Hamas puolestaan on vastannut raketti- ja itsemurhaiskuilla. Israelin iskut tuskin hillitsevät, vaan pikemminkin lisäävät Hamasin ja muiden väkivaltaisen vastarintaan uskovien järjestöjen tukea, kun palestiinalaisväestö joutuu kärsimään ruoka-, lääke-, vesi- ja energiapulasta.

Aseistakieltäytyjien asema tukala Israelissa

Myös Israelissa on kuitenkin rauhanjärjestöjä, jotka puoltavat palestiinalaisten oikeutta omaan valtioon eivätkä hyväksy Israelin voimatoimia palestiinalaisalueilla. Osa kieltäytyy palvelemasta Israelin armeijassa tai osallistumasta voimatoimiin.

Israelissa on yleinen asevelvollisuus. Jokainen Israelin valtion kansalainen on asevelvollinen. Kaikki 16-vuotiaat israelilaiset, niin miehet kuin naisetkin, menevät kutsuntoihin. Noin kahden vuoden kuluttua kutsunnoista on aika astua asepalvelukseen, jossa miehet palvelevat n. 3 vuotta ja naiset n. 2 vuotta. Miehet tekevät joka vuosi 45:n ikävuoteen asti kuukauden kertausharjoitukset reserviläisinä. Huomattavan osa Israelin aseistakieltäytyjistä muodostavat reservinkieltäytyjät, jotka eivät halua palvella miehitetyillä alueilla tai kannattaa Israelin armeijan toimia esimerkiksi siviiliväestöä vastaan.

Suomessa Aseistakieltäytyjäliitto on jo pitkään tehnyt työtä israelilaisten aseistakieltäytyjien hyväksi. Israelilaiset aseistakieltäytyjät tuomitaan 21-28 päivän tuomioihin, jonka jälkeen he joutuvat joko menemään armeijaan tai kieltäytymään uudelleen. Jewish Voice for Peace -järjestö kertoo nettisivuillaan, että mikäli aseistakieltäytyjä kieltäytyy pitämästä asepukua vankeusrangaistuksen aikana, hän joutuu eristysselliin. Jos hän kieltäytyvät uudelleen, aseistakieltäytyjä saa uuden vankeusrangaistuksen. Näitä muutaman viikon vankeusrangaistuksia voidaan määrätä 21. ikävuoteen asti, mutta käytännössä armeija yleensä katkaisee kierteen aikaisemmin luokittelemalla aseistakieltäytyjän palvelukseen kelpaamattomaksi.

YK vaatii tulitaukoa

Tiistaina 6.1 Israel pommitti YK:n koulua. Pommituksessa kuoli 30-40 siviiliä. YK on ilmoittanut Israelille rakennustensa koordinaatit, jotta niitä ei pommitettaisi. Torstaina 8.1 YK kertoi joutuvansa lopettamaan kaikki avustuskuljetuksensa Israelin surmattua kaksi YK:n hätäapujärjestö Unrwan autonkuljettajaa. Perjantaina YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman tulitauon saamiseksi Gazaan. Turvallisuusneuvosto sai päätöslauselman aikaan vasta toisella kerralla, sillä Yhdysvallat käytti veto-oikeuttaan ensimmäisellä kerralla, toisella äänestyskerralla Yhdysvallat pidättäytyi äänestämästä. Maan ulkoministeri Condoleezza Ricen mukaan Yhdysvallat tukee päätöslauselman sisältöä, mutta olisi halunnut jäädä odottamaan Egyptin johdolla käytävien neuvottelujen tuloksia.

Myös israelilaiset ovat reagoineet voimakkaasti Gazan hyökkäykseen. 3. tammikuuta n. kymmenentuhatta mielenosoittajaa vaativat Tel Avivissa sotatoimien lopettamista Gazan alueella. Mielenosoituksen järjesti kaksikymmentä israelilaista rauhanjärjestöä.

Avustusjärjestöt huolissaan haavoittuneiden pääsystä hoitoon

YLE Uutisten välittämien Reutersin ja uutistoimisto AP:n tietojen mukaan Gazan uhriluku hipoi 12.1 jo 900:aa, joista 275 arvioitiin olevan lapsia. Israelin Lääkärit Ihmisoikeuksien Puolesta on kiinnittänyt huomiota avun perillemenoon sekä muistuttanut Israelin armeijaa siitä, että sotilaiden tulee turvata mm. lääkintähenkilöstöä sekä auttaa haavoittuneiden pääsyä hoitoon. Järjestö on myös kehottanut diplomaatteja painostamaan Israelia sallimaan "avun tunneleita" haavoittuneiden saamiseksi hoitoon.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea on ottanut harvinaisen tiukkasanaisesti kantaa Israelin armeijan rikkomuksiin humanitaarista oikeutta, eli ns. Geneven sopimuksia vastaan. Punainen Risti vaatii avustustyöntekijöiden sekä -kuljetusten liikkumisen turvaamista konfliktialueella. Tiedotteessaan komitea totesi kolmen tunnin päivittäisen tulitauon toki auttavan evakuointia, mutta muistutti kolmen tunnin olevan liian lyhyt aika. YLE Uutisten mukaan Israel tuhosi Kirkon Ulkomaanavun tukeman klinikan pommituksilla 11. tammikuuta. Klinikka oli merkitty punaisin ristein, jotta sotilaat ymmärtäisivät klinikan nauttivan Geneven sopimusten suojaa.

"Israelin armeija sekä palestiinalaiset aseistetut ryhmät ovat humanitaarisen lain velvoittamia viipymättä tekemään kaikkensa etsiäkseen, kerätäkseen ja evakuoidakseen haavoittuneet ja sairaat - erityisen tärkeää tämä on silloin, kun ambulanssit eivät turvallisuussyistä pääse alueelle", Punaisen Ristin kansainvälisen komitean puheenjohtaja Jacob Kellenberger sanoo.