Rypäleaseet haavoittavat ja tappavat ihmisiä yhä konfliktialueilla

Vuoden 2017 Rypäleasemonitori raportoi rypälepommien käytöstä etenkin Syyriassa ja Jemenissä. Kansainvälinen rypäleasesopimus kieltää aseiden käytön, Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta.

 

 

Kansainvälinen rypälepommeja ja niiden käyttöä vastustavien järjestöjen yhteenliittymä Cluster Munition Coalition (CMC) julkaisi 31.8.2017 raportin, jonka havainnot ovat huolestuttavia. Huolimatta valtioiden pyrkimyksistä ratifioida ja toimeenpanna kansainvälinen rypäleasesopimus (Convention on Cluster Munitions, CCW), aiheuttaa rypälepommien käyttö yhä uusia uhreja etenkin Syyriassa ja Jemenissä.

 

”Viime vuoden aikana rypäleaseiden uhrien määrä tuplaantui, ja uhreista lähes kaikki olivat siivilejä. Ainoa keino jolla tätä uhkaa voidaan torjua, on saada kaikki valtiot allekirjoittamaan ja toimeenpanemaan kansainvälinen sopimus joka kieltää näiden aseiden käytön,” sanoo Jeff Abramson, Landmine and Cluster Munition Monitor -hankkeen koordinaattori. ”Etenkin Syyriassa tilanne on humanitaarisesti kestämätön, sillä rypälepommien käyttö on jatkunut vuodesta 2012 asti.”

 

Nyt julkaistu raportti kertoo että vuonna 2016 rypälepommien käytön seurauksena syntyneen ainakin 971 uhria, joista 860 Syyriassa. Todellinen uhrimäärä lienee vielä tätä huomattavasti korkeampi. Uhrimäärä on yli puolet suurempi kuin vuonna 2015 (417). Pääasiassa uhrit mehtyivät rypäleasehyökkäyksissä Syyrian ja Jemenin alueilla, ja uhreista valtaosa (98%) oli siviilejä. Myös aiempien hyökkäyksien seurauksena maastoon jääneet räjähteet ovat aiheuttaneet yli sadan ihmisen haavoittumisen tai menehtymisen kymmenessä eri maassa.

 

Rypäleasesopimuksen piirissä on tällä hetkellä yhteensä 102 maata. Lisäksi 17 maata on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei vielä ratifioinut sitä. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei ole allekirjoittanut sopimusta. Viime joulukuussa 141 maata, mukaan lukien 32 jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, hyväksyivät YK:n yleiskokouksen päätöslauselman joka tukee rypäleasesopimusta.

 

”Suurin osa maista on nyt sopimuksen piirissä ja tekee töitä sen eteen että sopimuksen aseistariisuntaehto toteutuisi,” sanoo Human Rights Watch –organisaation Mary Wareham, ”Jatkuva rypäleaseiden käyttö Syyriassa on uhka sille työlle ja kehitykselle [rypäleaseiden hävittämiseksi], ja niiden käyttö tulee tuomita varauksettomasti.”

 

Syyrian hallituksen jokut ovat jatkaneet rypäleaseiden käyttöä hyökkäyksissään, ja ainakin 238 hyökkäystä on tilastoitu tapahtuneen opposition hallinoimilla alueilla elokuun 2016 ja heinäkuun 2017 välisenä aikana. Venäjä on osallistunut Syyrian joukkojen sotilaallisiin operaatioihin syyskuusta 2015 lähtien. Saudi Arabian johtama koalitio on niinikään käyttänyt rypälepommeja Jemenissä, joskin näiden hyökkäysten määrä on vähentynyt kansainvälisen yhteisön laajan kritiikin ansiosta. Yksikään hyökkäyksiin osallistuneista maista ei ole mukana rypäleasesopimuksessa.

 

Rypälepommit laukaistaan käyttämällä tykkejä tai ohjuksia, tai pudottamalla ne suoraan lentokoneesta. Pommin lauetessa ilmassa levittää se useita tytärpommeja satunnaisesti laajalle aluelle, joka vastaa jalkapallokentän kokoa. Usein osa tytärpommeista ei laukea ilmassa, vaan ne jäävät maahan aiheuttaen vakavan vaaran mikäli niitä ei kerätä ja tuhota asianmukaisesti.

 

Rypäleaseet kieltävä sopimus astui voimaan 1.8.2001 ja se kieltää rypälepommien käytön, sekä edellyttää varastoitujen pommien tuhoamisen 8 vuoden sisällä ja rypälepommien maahan jääneiden osien siivoamisen 10 vuoden sisällä. Lisäksi se edellyttää että pommien uhreille tarjotaan heidän tarvitsemaansa apua.

 

Rypäleasesopimuksen mukaisesti 28 valtiota ovat yhteensä hävittäneet liki 1.4 miljoonaa varastoitua rypälepommia sisältäen yli 175 miljoonaa tytärpommia. Tämä vastaa 97 % kaikista rypäleaseista ja 98 % kaikista tytärpommeista joiden sopimuksen puitteissa tiedetään olleen varastoituna. Vuoden 2016 aikana Espanja, Slovakia ja Sveitsi tuhosivat 56,171 rypälepommia ja 2.8 miljoonaa tytärpommia.

 

Ainakin 26 maata on yhä rypälepommien saastuttamia, mukaan lukien 12 maata jotka ovat mukana rypäleasesopimuksessa. Pitkittyneet konfliktit ja epävakaa tilanne etenkin Syyriassa ja Jemenissä vaikeuttavat pomminraivausta.

 

”Keskeistä on saada lisää maita liittymään sopimukseen, jotta rypäleaseiden käyttö saataisiin loppumaan. Sopimukseen sitoutuneilla mailla on paremmat tiedot paikallisesta tilanteesta ja saastuneiden alueiden laajudesta ja ne ovat halukkampia jakamaan tätä tietoa verrattuna maihin jotka ovat sopimuksen ulkopuolella,” sanoo Amelie Chayer, CMC:n toiminnanjohtaja.

 

Lisää aiheesta: