Suomi tukee Israelin sotilaallista toimintaa asekaupoin
Suomen Israelista tehtyjen asehankintojen arvo on 152,2 miljoonaa euroa ainakin vuoden 1999 jälkeen. Suomen asekauppa on tukenut yrityksiä, joista kaksi on keskeisiä tekijöitä Israelin vahvistamattomassa ydinaseohjelmassa ja toisen omistaa maan puolustusministeriö
SaferGlobe Finland
Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto
TAUSTAPAPERI SUOMEN JA ISRAELIN ASEKAUPASTA
SaferGlobe Finland julkaisti tammikuussa taustapaperin, johon on koottu tietoja Suomen asekaupasta Israelin kanssa. Tarkoituksena on tuoda lisätietoja, jotta Suomen julkilausuttua ulko- ja ihmisoikeuspolitiikkaa voitaisiin arvioida suhteessa todellisuuteen.
Suomen Israelista tehtyjen asehankintojen arvo on 152,2 miljoonaa euroa ainakin vuoden 1999 jälkeen. Suomen asekauppa on tukenut yrityksiä, joista
kaksi on keskeisiä tekijöitä Israelin vahvistamattomassa ydinaseohjelmassa ja toisen omistaa maan puolustusministeriö. Kolmannen yrityksen Norjan
Eläkerahasto katsoi eettisesti sopimattomaksi sijoituskohteeksi johtuen sen osallisuudesta kansainvälisen lain vastaiseen Länsirannan aidan
rakentamiseen. Tämä tapahtui vain muutamaa kuukautta aiemmin, kun Suomi osti samalta yritykselta sotilaselektroniikkaa 17 miljoonalla eurolla
elokuussa 2009.
Suomi on osallistunut israelilaisten asetehtaiden kanssa tuotekehitys- ja
testausyhteistyöhön niin Israelissa kuin Suomessakin. Asevienti on ollut
pääasiassa vastakauppoja, joissa suomalainen yritys on alihankkijana
vienyt kolmannen sukupolven Spike-panssarintorjuntaohjusteknologiaa
Israeliin. Suomalaiset osat on ollut tarkoitus asentaa EU-maiden
armeijoille toimitettaviin panssarintorjutaohjuksiin, mutta tästä ei ole
varmuutta. Alihankinnan arvo on ollut vuoden 2001 jälkeen vajaat viisi
miljoonaa euroa, minkä takia Amnesty International on listannut Suomen
Israelin toiseksi tärkeimmäksi ohjusteknologian toimittajaksi heti
Yhdysvaltojen jälkeen. Suomen viranomaiset myönsivät vuonna 2008 luvan
viedä kaksi teleskooppimastoa Israelin armeijalle.
Suomen ja Israelin asekauppa, Taustapaperi 1 (9 sivua). SaferGlobe Finland, Jyväskylä 2010.
Julkaisun voi ladata internetsivuilta www.saferglobe.fi.