Palkinto naisten rauhantyölle!
Nobelin rauhanpalkinto jaettiin kolmelle naiselle. He ovat Ellen
Johnson-Sirleaf, Leymah Gbowee ja Tawakkul Karman. Palkinto jaettiin naisten
oikeuksien ja rauhan puolesta tehdystä työstä.
Ellen Johnson-Sirleaf on Liberian presidentti ja samalla koko Afrikan
ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vaaleilla valittu naispresidentti. Hänellä
on ollut suuri osuus Liberian sisällissodan lopettamisessa. Leymah Gbowee perusti rauhanliikkeen Liberian
toisen sisällisodan lopettamiseksi.
Tawakkul Karman on jemeniläinen toimittaja ja ihmisoikeusaktiivi. Hän
perusti vuonna 2011 Naistoimittajat ilman kahleita -järjestön,
joka pyrkii edistämään sanan- ja mielipiteenvapautta. Hän on johtanut mielenosoituksia pääkaupungissa Sanaassa.
- On hienoa, että Nobel-komitea otti niin vahvasti kantaa sen puolesta, että naiset ovat aktiivisia toimijoita rauhan puolesta, toteaa Laura Lodenius Rauhanliitosta, ja jatkaa:
- Se, että presidentti Johnson-Sirleafin lisäksi palkittiin myös kaksi "ruohonjuuritason" toimijaa eli ns. aktivistia, on tärkeä asia. Rauhanliike toivoo, että Nobel-palkinnon myötä tuleva raha ja huomio mahdollistaa jatkossakin uutta, jatkuvaa rauhantyötä, eikä olisi vain tunnustus tehdystä työstä.
International Peace Bureaun julkilausuma täällä.
***
torstaina 6.10 2011
Rauhanliike toivoi palkintoa ruohonjuuritason rauhantoimijalle
Nobelin rauhanpalkinnon saaja julkistetaan perjantaina. Rauhanliike toivoo saajan valinnassa kunnioitettavan Alfred Nobelin alkuperäistä toivetta jakaa palkinto aidolle ruohonjuuritason rauhan puolesta toimijalle.
Norjalainen lakimies ja pitkäaikainen rauhanaktiivi Fredrik S. Heffermehl
on käynyt läpi annettuja palkintoja viimeisten vuosikymmenten ajalta.
Heffermehlin mukaan Alfred Nobelin testamentissaan ilmaisema tahto ei
ole toteutunut, ja noin puolet vuoden 1946 jälkeen jaetuista
palkinnoista eivät ole Norjan ja Ruotsin lakien mukaisia. Heffermehl
sanoo Nobelin rauhanpalkinnosta tulleen osa Norjan parlamentin omaa
palkitsemisjärjestelmää. Heffremehl on julkaisuut dynamiitinkeksijä
Alfred Nobelin ja rauhanpalkinnon taustoista kirjan Nobels vilje
(2008). Heffermehl kritisioi muun muassa Äiti Teresan (1979), Lech Walesan (1983), Yasser Arafatin, Shimon Peresin ja Yitzhak Rabinin (1994) sekä Al Goren (2007) saamia palkintoja.
- Nobelin rauhanpalkinnon idea, Bertha von Suttnerin ja Nobelin
kirjeenvaihdonkin mukaan, oli tukea käytännön rauhantyötä, ei niinkän
olla yleinen tunnustuspalkinto. Siksi rauhanliike toivoo, että
Nobel-komitea palaisi ”juurilleen”. Palkintoehdotuksissa on monta
rauhantyön tekijää ja monta sellaista liikettä, joille palkintoraha
mahdollistaisi toiminnan ja rauhanasian edistämisen ihan
konkreettisesti, toteaa Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.