YK - päivänä 24.10 sytytämme eduskuntatalolle kynttilöistä rauhanmerkin

Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys rakentaa 24.10 kynttilöistä rauhamerkin eduskuntatalon rappusille. Kynttilät sytytetään 18.30 - Rauhanliitto haluaa YK-päivänä muistuttaa asevarustelumäärärahojen leikkaamisen tarpeesta kehitysyhteistyön ja ilmastomuutostalkoiden hyväksi. 

Maailman asevarustelumenot ovat kylmän sodan jälkeisen pienen laskun jälkeen kohonneet yhä suuremmiksi ja ylittävät nyt jo 1300 miljardin dollarin rajan. Nämä varat tarvittaisiin kipeästi mm. torjumaan ilmastonmuutosta ja auttamaan kehitysmaita selviytymään köyhyyden ahdingosta.

Varustelutuhlaus estää perustarpeiden tyydyttämisen ja ihmisarvoisen elämästä selviämisen suurelta osalta ihmiskuntaa. Asevarustelu ei lisää turvallisuutta, eikä sillä pystytä torjumaan tämän päivän maailmassa todellisia uhkia. Se on päinvastoin muodostunut itse globaaliksi uhkatekijäksi. Kuusi vuosikymmentä Hiroshiman jälkeen ja ydinsulkusopimukseen sisältyvästä sitoumuksesta huolimatta ydinaseriisuntaa tai edes sitovaa aikataulua sen suorittamiseksi ei ole saatu aikaan. Tavanomaiset aseet muuttuvat yhä tappavammiksi ja yhä kalliimmiksi. Teoreettisten sotapelien takia anarkistinen kilpavarustelu jatkuu.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen varustelukierreon syvässä ristiriidassa sen kanssa, että maailman hallitukset ovat YK:n peruskirjassa sitoutuneet voimankäytöstä pidättäytymiseen poliittisten tavoitteidensa ajamiseksi. Loogisesti hallitukset voivat nykytilanteessa perustella asevarusteluaan vain sillä, että ne eivät luota toisten hallitusten vilpittömyyteen noudattaa YK:n peruskirjan mukaista sitoumustaan pidättyä voiman käytöstä. Kansainvälinen kehitys toisen maailmansodan jälkeen antaa kovin vähän perusteita tällaisen institutionalisoidun kansainvälisen epäluulon jatkuvalle ylläpitämiselle.

On hyvä, että Suomi on osallistunut YK:n rauhanturvatoimintaan ja nyttemmin etenkin EU:n puitteissa kriisinhallinnan kehittämiseen siten, että paikallisten kriisien hallitseminen nähdään ensisijaisesti poliittisena ja siviilikriisinhallinnan tehtävänä, jolloin sotilaallisella toiminnalla on vain näitä toimintoja tukeva luonne. Menestyminen tällä alueella on tuonut maallemme pienen rauhan suurvallan maineen.

Maanpuolustusajattelusta on siirryttävä maailmanpuolustusajatteluun! Se tarkoittaa ihmisten todellisten hyvinvoinnin edellytysten puolustamista ja edistämistä. Tällainen uusi asenne on myös kansallisesti ajatellen parasta turvallisuuspolitiikkaa, sillä globalisoituneessa maailmassa turvallisuudesta on tullut yhä jakamattomampi.