Globaalit sotilasmenot kasvoivat jälleen sodan, lisääntyvien jännitteiden ja epävarmuuden keskellä
Globaalit sotilasmenot kasvoivat reaalisesti 6,8 prosenttia vuonna 2023 edelliseen vuoteen verrattuna ollen ennätyskorkea 2243 miljardia dollaria, joka oli jyrkin vuosikasvu sitten vuoden 2009, raportoi Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos SIPRI tänään julkaistussa raportissa.
Kolme suurinta kun katsotaan sotilasmenoja olivat jälleen Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä, jotka kaikki lisäsivät sotilasmenojaan viime vuonna, ja vastasivat kolmistaan 53 prosentista maailman sotilasmenoista.
Venäjän sotilasmenot kasvoivat 24%, arviolta 109 miljardiin dollaria vuonna 2023, mikä merkitsee 57% kasvua vuodesta 2014, jolloin Venäjä valloitti Krimin. Vuonna 2023 Venäjän sotilasmenot olivat 16% valtion kokonaismenoista ja “sotilaallinen taakka” (sotilasmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen, BKT:hen) oli 5,9%.
Ukraina oli kahdeksanneksi suurin sotilasmenoihin panostava vuonna 2023, kun sen sotilasmenot kasvoi 51% ollen jo 64,8 miljardia dollaria. Tämä oli 58% valtion kokonaismenoista.
Ukrainan sotilasmenot vuonna 2023 olivat 59% suuremmat kuin Venäjän. Ukraina sai kuitenkin sen lisäksi vuoden aikana myös vähintään 35 miljardia dollaria sotilaallista apua, joista 25,4 miljardia dollaria Yhdysvalloista. Tämä apu ja Ukrainan omat sotilasmenot olivat yhteensä noin 91% Venäjän menoista.
Yhdysvallat edelleen Naton suurin rahoittaja, mutta eurooppalaiset jäsenmaat kasvattavat osuuttaan
Vuonna 2023 Naton 31 jäsenmaan osuus oli 1341 miljardia dollaria, mikä vastaa 55% maailman sotilasmenoista. USA:n sotilasmenot kasvoivat 2,3% 916 miljardiin dollariin vuonna 2023, joka on 68% Naton sotilasmenoista.
Vuonna 2023 useimmat eurooppalaiset Naton jäsenmaat lisäsivät sotilasmenojaan: niiden yhteenlaskettu osuus Naton kokonaismäärästä oli 28%, korkein kymmeneen vuoteen. Loput 4% tuli Kanadasta ja Turkista.
”Eurooppalaisten Nato-valtioiden kahden viime vuoden sota Ukrainassa ovat muuttaneet perusteellisesti turvallisuusnäkymiä”, sanoi Lorenzo Scarazzato, SIPRIn sotilasmenojen ja asetuotanto-ohjelman tutkija. ”Tämä muutos uhkakäsityksissä näkyy kasvavana osuudena BKT:sta, joka suunnataan sotilasmenoihin, ja Naton tavoite 2 prosenttia nähdään yhä useammin lähtökohtana eikä kynnyksenä saavuttaa.”
Kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Naton jäsenet sitoutuivat muodollisesti tavoitteeseen käyttää 2% BKT:sta armeijaan, 11 Naton 31:sta jäsenmaasta saavutti tai ylitti tämän tason vuonna 2023 – suurin määrä sitoumuksen tekemisen jälkeen. Toinen tavoite – ohjata vähintään 20 prosenttia sotilasmenoista ”varustemenoihin” – saavutti 28 Naton jäsenmaata vuonna 2023, kun vuonna 2014 niitä oli seitsemän.
Kiinan kasvavat sotilasmenot lisäävät naapureiden menoja
Maailman toiseksi suurin sotilasmenoja Kiina osoitti armeijalle arviolta 296 miljardia dollaria vuonna 2023, mikä on 6% enemmän kuin vuonna 2022. Tämä oli 29. peräkkäinen Kiinan sotilasmenojen vuosikasvu. Kiinan osuus Aasian ja Oseanian alueen sotilasmenoista oli puolet. Useat Kiinan naapurimaista ovat yhdistäneet oman menonsa kasvun Kiinan kasvaviin sotilasmenoihin.
Lähi-idän sota ja jännitteet vauhdittavat kulujen suurinta kasvua viime vuosikymmeneen
Arvioidut sotilasmenot Lähi-idässä kasvoivat 9% 200 miljardiin dollariin vuonna 2023. Tämä oli alueen suurin vuotuinen kasvuvauhti viimeisen vuosikymmenen aikana.
Israelin sotilasmenot – alueen toiseksi suurimmat Saudi-Arabian jälkeen – kasvoivat 24% 27,5 miljardiin dollariin vuonna 2023. Menojen kasvu johtui pääasiassa Israelin laajamittaisesta hyökkäyksestä Gazaan vastauksena Hamasin hyökkäykseen Etelä-Israeliin lokakuussa 2023.
Suomi kasvattaa ennätysvauhtia sotilasmenojaan
SIPRI raportoi edellisen vuoden sotilasmenot globaalisti ja maittain. Suomi kuuluu niihin mahin, jotka ovat ennätysvauhtia kasvattaneet sotilasmenojaan. Suomessa puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2024 oli jo yhteensä 6,2 miljardia euroa. Vuodelle 2024 ennustetusta bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus olevan 2,3 prosenttia. Puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetaan vuodelle 2024 noin 1,5 miljardia euroa.
Vuoden 2024 talousarvioehdotus sisältää lisäksi “uuden 117 miljoonan euron puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuden” (logistiikkajärjestelmän suorituskyvun nostamiseen, merivoimien raivaamiskykyä ja vedenalaista valvontaa) ja uuden 146 miljoonan euron tilausvaltuuden puolustusvoimien varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin, vuosille 2024-2028. Kehyskaudella 2024-2027 puolustusministeriön hallinnonalan määrärahataso on 6,2 miljardia euroa vuosina 2024 ja 2025. Asevoimat ja armeija on suunnilleen ainoa valtionhallinnon osa, jonka ei oleteta osallistuvan säästötalkoisin ja leikkauksiin laisinkaan.
Lue koko Siprin tiedote täältä: https://www.sipri.org/media/press-release/2024/global-military-spending-surges-amid-war-rising-tensions-and-insecurity
Rauhanliitto huolissaan sotilasmenojen kasvusta
Ympäri maailmaa on meneillään Global Action Days of Military spending (LINKKI), jossa eri puolilla maailmaa halutaan kiinnittää huomiota sotilasmenojen kasvattamisen vahingollisuuteen, mutta myös militarismin ja varustelun vaikutuksesta ympäristöön ja mm. ilmastotavoitteiden saavuttamiseen nähden.
Maailman armeijat ovat vastuussa noin viidestä prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta niiden hiilijalanjälkeä ja paljoa muuta, joilla varustelu ja nyt esimerkiksi sota Ukrainassa ja monissa maissa vaikuttavat ilmastoon ja ympäristöön, seurataan huonosti.
Nyt varoja, joita voitaisiin käyttää ilmastomuutoksen lieventämiseen tai kääntämiseen sekä rauhanomaisen konfliktinratkaisujen edistämiseen, aseistariisuntaan ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen liittyviin aloitteisiin, käytetään sen sijaan jo ylimilitarisoidun maailman militarisoimiseen.
Poliittiset johtajat vievät meitä kilpavarustelun kierteeseen, kun jännityksen ja turvattomuuden ja pelon lietsomiseen sijaan pitäisi olla johtajutta etsiä ratkaisuja miten ennemminkin vahvistaa ja rakentaa yhteistyövaraista maailmanpolitiikkaa, yhteiseloa valtioiden kesken, joka perustuu keskinäiseen luottamukseen, diplomatiaan ja yhteistyöhön. Nämä ovat myös aivan perustavanlaatuisia osatekijöitä ilmastouhan globaalin luonteen torjumiseksi – sotilaallinen varustelu tekee meistä puolustuskyvyttömiä ilmastokriisin aiheuttaman eksistentiaalisen uhan edessä.
Lisätietoja maailman sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien sivuilta: https://demilitarize.org/
